toukokääpiökoi 5 true <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Stigmella_Lapponica">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://bladmineerders.nl/parasites/animalia/arthropoda/insecta/lepidoptera/monotrysia/nepticuloidea/nepticulidae/stigmella/stigmella-lapponica/">Plant Parasites of Europe</a></p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/stigmella_lapponica.html">Svenska fjärilar</a></p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/images/stigmella_lapponica_male_genitalia.gif">Svenska fjärilar</a>. Koiraan genitaalit</p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/images/stigmella_lapponica_female_genitalia.gif">Svenska fjärilar</a>. Naaraan genitaalit</p><p>Bengtsson, B. Å. & Palmqvist, G. 2008. Fjärilar: Käkmalar - säckspinnare / Lepidoptera: Micropterigidae - Psychidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna DE 1-13. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 978-91-88506-60-3. 646 s. </p><p>Johansson, R. et al. 1990. The Nepticulidae and Opostegidae (Lepidoptera) of North West Europe. Fauna Entomologica Scandinavica 23(1-2). E. J. Brill / Scandinavian Science Press Ltd. Leiden, New York, København & Köln. ISBN 9789004086982. 739 s. </p><p>Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s. </p><p>Wocke, M. F. 1862. Reise nach Finmarken von Dr. Staudinger und Dr. Wocke. II. Microlepidoptera. Entomologische Zeitung 23:30-78, 233-257. Stettin. </p> 0 grå björkdvärgmal (Wocke, 1862) <p>Siipiväli 5-7 mm. Muistuttaa paljon lajeja <i>S. confusella</i> ja <i>S. sorbi</i>. Pää likaisen ruosteenkeltainen; kaulus ja silmälaput valkeahkot. Tuntosarvet tummanharmaat, koiraalla 3/5, naaraalla alle puolet etusiiven pituudesta. Etusiivet vaalean harmaanruskeat; poikkivyö 2/3 kohdalla, hiukan viisto, kalpeankellertävä. Poikkivyön sisäpuolinen alue selvästi karkeasuomuinen. Ulkosarake tummahkon purppuranruskea. Siipiripset kärjen ympäriltä okranvalkeat paitsi tyvestä. Takasiivet vaaleanharmaat.</p><p>Koiraan uncus ja gnathos suuremmat kuin lajilla <i>S. confusella</i>; vinculumin lovi syvempi; aedeaguksen kornuutit suurempia ja niitä on enemmän.</p><p>Naaraan bursa suurempi kuin lajilla <i>S. confusella</i>; sen laajennus suurempi ja sukaskammat lähempänä toisiaan. </p> <p>Koivua kasvavilla paikoilla huhti-kesäkuussa. Lentää päivällä; tulee yöllä valolle.</p><p>Toukka vaalean vihreänkeltainen; pää mustahko.</p><p>Elää kesä-heinäkuussa koivulla (<i>Betula</i>). Muninta yleensä lehden alapinnalle. Koverre on melko pitkä käytävä, jossa ulostevana koverteen alkupäässä (1/3) vihertävänruskea ja täyttää koko käytävän, sitten muuttuu äkisti mustaksi, hyvin ohueksi, yhtenäiseksi keskilinjaksi. Koverre usein seuraa paksua suonta pitkän matkaa, mutta toukka pystyy ylittämään paksuja suonia, jopa keskisuonen. Kotelokoppa ruskeankeltainen. Kotelo talvehtii.</p> Stigmella lapponica