Fischer von Röslerstamm, 1842 <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ochsenheimeria_Urella">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://www.bladmineerders.nl/minersf/lepidopteramin/ochsenheimeria/urella/urella.htm">Bladmineerders en plantengallen van Europa</a></p><p><a href="http://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Ochsenheimeria_urella">Lepidoptera Dissection Group</a>. Genitaalit</p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/o/ochsenheimeria_urella.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Bengtsson, B. Å. & Johansson, R. 2011. Fjärilar: Bronsmalar – rullvingemalar / Lepidoptera: Roeslerstammiidae – Lyonetiidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna DE 14-25. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 9789188506764. 544 s. </p><p>Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s. </p><p>Nieminen, M. & Kaitila, J.-P. 2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111:1-221. </p><p>Spuler, A. 1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s. </p> <p>Siipiväli 9-12 mm. Koiraan tuntosarvet tuskin lainkaan, naaraan melko vahvasti karkeiden suomujen paksuntamat keskikohdan yläpuolelle. Etusiivet kapeammat kuin lajilla <i>O. taurella</i>, koiraalla melko tumman harmaanruskeat, naaraalla harmahtavanokrat, enemmän tai vähemmän harmaanruskean sekaiset. Takasiivet vaskisen purppuranruskeat, tyvestä ohutsuomuiset.</p><p>Koiraan sacculuksessa 10-16 pientä piikkiä.</p> niittynurmikoi 1 true Ochsenheimeria urella 10 <p>Kedoilla, niityillä heinä-elokuussa. Lentää aamulla auringonpaisteessa.</p><p>Toukka elää huhti-toukokuussa mm. kattaroilla (<i>Bromus</i>), ohralla (<i>Hordeum vulgare</i>), helmiköillä (<i>Melica</i>), rukiilla (<i>Secale cereale</i>) ja vehnällä (<i>Triticum aestivum</i>). Nuori toukka kovertanee lehdessä joitakin päiviä, sitten kaivautuu varteen. Koteloituu valkeahkoon kotelokoppaan olkien väliin tai maahan. </p>