<p>Koiraan uncus lyhyt; gnathos hyvin kapea. Sivulämssän sacculus leveä, sen kärki tylppä, siinä 10–14 erikokoisesta piikkimäisestä sukasesta muodostunut kimppu, ulottuu 3/4 kohdalle lämssän pituudesta. Aedeaguksen kölimäinen reuna heikosti hampainen; kornuutit puuttuvat.</p> <p>Naaraan lamella antevaginalis pitkänomainen, sen yläreunan keskellä lovi, sivuilta hiukan kovera; lamella postvaginalis hienopisteinen, korkea, sen rako leveä, reunat kääntyneet ja hienopiikkiset.</p> Phiaris schulziana <p>Valoisissa ja kuivissa kangasmetsissä, rämeillä, nummilla, tunturikankailla, tunturien koivuvyöhykkeessä.</p> 5 1 <p>Harri Jalava</p> <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Phiaris_Schulziana">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Phiaris_schulziana">Moth Dissection UK</a>. Genitaalit</p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/phiaris_schulziana.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Bae, Y.-S. 2000. Systematic study of the genus <i>Phiaris</i> Hübner (Lepidoptera: Tortricidae) from Korea and Japan, part II. Transactions of the Lepidopterological Society of Japan 51(3):185-201. </p><p>Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 202 [99] s. </p><p>van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292 [XXXI] s. </p><p>Kennel, J. 1921. Die Palaearktischen Tortriciden. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742 [XXIV] s. </p><p>Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s. </p><p>Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. 101 [XXXIV] s. </p><p>Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund, 349 s. </p> true <p>Siipiväli 17-24 mm. Etusiivet kiiltävän valkeahkot, epäsäännöllisesti ruosteenpunariipusteiset; keskikohdan molemmilla puolilla joitakin lyijynharmaita kuvioita. Etureunassa mustahkoja kuvioita. Tyvisarake ruosteenpunainen, keskeltä kaksinkertaisen hopeajuovan jakama, sen ulkoreuna polvekkeinen. Keskivyö, poikittainen pretornaalilaikku ja subterminaalivyö ruosteenpunaiset, mustavarjoiset; keskivyö yhden tai useamman valkean juovan katkoma. Poikkisuonen kohdalla kiiltävän hopeanvalkea täplä. Ripset valko- ja mustanharmaatäpläiset. Takasiivet harmaat, naaraalla tummemmat; niiden ulko-osassa joskus heikko verkkokuvio.</p><p>Koiraan uncus lyhyt. Gnathos hyvin kapea. Sivulämssän sacculus leveä, sen kärki tylppä, siinä 10-14 erikokoisesta piikkimäisestä sukasesta muodostunut kimppu, ulottuu 3/4 kohdalle lämssän pituudesta. Aedeaguksen kölimäinen reuna heikosti hampainen; kornuutit puuttuvat.</p><p>Naaraan lamella antevaginalis pitkänomainen, sen yläreunan keskellä lovi, sivuilta hiukan kovera; lamella postvaginalis hienopisteinen, korkea, sen rako leveä, reunat kääntyneet ja hienopiikkiset.</p> <p>Siipiväli ♂ 18–25 mm, ♀ 14–21 mm. Pää ja keskiruumis ruosteenpunaiset – tummanruskeat, siipikannet yleensä valkeahkoreunaiset; takaruumis harmaa.</p> <p>Etusiivet kiiltävän valkeahkot, epäsäännöllisesti ruosteenpunariipusteiset; keskikohdan molemmilla puolilla joitakin lyijynharmaita kuvioita. Etureunassa mustahkoja kuvioita. Kuviot ruosteenpunaiset – tummanruskeat. Tyvisarake keskeltä kaksinkertaisen hopeajuovan jakama, sen ulkoreuna polvekkeinen. Keskivyö, poikittainen pretornaalilaikku ja subterminaalivyö mustavarjoiset; keskivyö yhden tai useamman valkean juovan katkoma. Poikkisuonen kohdalla kiiltävän hopeanvalkea täplä. Ripset valko- ja mustanharmaatäpläiset, niissä musta tyviviiru. Takasiivet harmaat, naaraalla tummemmat, koiraalla ulko-osassa joskus heikko verkkokuvio; ripset vaalean kellertävänvalkeat, kärjessä useimmiten harmaat, niissä tumma jakoviiru.</p> <p><strong>Toukka</strong>&#xa0;selkäpuolelta tummanvihreä, vatsapuolelta kellertävänvihreä; nystyrät ruumiin väriset, huomaamattomat. Pää ruskea, mustahkonruskeakuvioinen; niskakilpi ja rintajalat mustahkonruskeat.</p> <p><strong>Bae, Y.-S.</strong> 2000. Systematic study of the genus&#xa0;<em>Phiaris</em>&#xa0;Hübner (Lepidoptera: Tortricidae) from Korea and Japan, part II. <em>Transactions of the Lepidopterological Society of Japan</em> 51(3): 185–201.</p> <p><strong>Bentinck, G. A.&#xa0;&&#xa0;Diakonoff, A.</strong>&#xa0;1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae).&#xa0;Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging&#xa0;3. 201, [99] s.</p> <p><strong>Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A.</strong>&#xa0;1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.</p> <p><strong>van Deurs, W.</strong>&#xa0;1956. Sommerfugle. VIII. Viklere.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;61. 292, [XXXI] s.</p> <p><strong>Kennel, J.</strong>&#xa0;1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Pierce, F. N.&#xa0;&&#xa0;Metcalfe, J. W.</strong>&#xa0;1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. 101, [XXXIV] s.</p> <p><strong>Svensson, I.</strong>&#xa0;2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.</p> <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Phiaris_schulziana">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Phiaris_schulziana">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="https://bladmineerders.nl/parasites/animalia/arthropoda/insecta/lepidoptera/ditrysia/apoditrysia/tortricoidea/tortricidae/olethreutinae/olethreutini/phiaris/phiaris-schulziana/">Plant Parasites of Europe</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/phiaris_schulziana.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Valoisissa ja kuivissa kangasmetsissä, nummilla, soilla, tunturikankailla, tunturien koivuvyöhykkeessä kesä-heinäkuussa. Helposti häirittävissä lentoon päivällä. Lentää myöhään iltapäivällä ja illalla; tulee yöllä valolle.</p><p>Toukka kellanvihreä, yläpuolelta tummanvihreä. Raajat mustat; pää musta, ruskeakuvioinen; niskakilpi musta.</p><p>Elää syys-kesäkuussa juolukalla (<i>Vaccinium uliginosum</i>), isokarpalolla (<i>V. oxycoccos</i>) ja kanervalla (<i>Calluna vulgaris</i>); pystysuorassa silkkiputkessa ravintokasvin alaosissa.</p> (Fabricius, 1776) <p>Lentää myöhään iltapäivällä ja illalla; tulee yöllä valolle.&#xa0;Helposti häirittävissä lentoon päivällä.</p> <p>Toukka elää kanervalla (<em>Calluna vulgaris</em>), variksenmarjalla (<em>Empetrum nigrum</em>)&#xa0;ja isokarpalolla (<em>Vaccinium oxycoccos</em>), pystysuorassa silkkiputkessa ravintokasvin alaosissa.</p> isokirjokääriäinen <p>Lentää&#xa0;kesä–elokuussa.</p> <p>Toukka syys–touko/kesäkuussa; talvehtii nuorena.</p>