true <p>Valoisissa lehtimetsissä, niityillä.</p> <p>Valoisissa lehtimetsissä, niityillä. Lentää auringonnousun aikaan ja iltahämärissä; tulee yöllä silloin tällöin valolle.</p><p>Toukka vaalean kellanvihreä tai vihreänharmaa; pää keltainen; niskakilpi ruskea.</p><p>Elää nätkelmillä (<i>Lathyrus</i>), virnoilla (<i>Vicia</i>) ja apiloilla (<i>Trifolium</i>); kesä-heinäkuussa ja syys-toukokuussa lehtikäärössä tai yhteenkudottujen lehtien välissä. Toisen sukupolven toukka talvehtii täysikasvuisena. Koteloituu toukan ruokailupaikkaan tai kehtoon ravintokasvin pudonneeseen lehteen.</p> 1 <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Ancylis_badiana">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Ancylis_badiana">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="https://bladmineerders.nl/parasites/animalia/arthropoda/insecta/lepidoptera/ditrysia/apoditrysia/tortricoidea/tortricidae/olethreutinae/enarmoniini/ancylis/ancylis-badiana/">Plant Parasites of Europe</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/ancylis_badiana.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Koiraan uncus puuttuu; sociukset pitkät ja leveät. Sivulämssä kapea, pitkä, hiukan taipunut; sacculuksen uloke hyvin kehittynyt, kapea ja piikkien peittämä.</p> <p>Naaraan sterigma puoliympyrämäinen; colliculum maljamainen.</p> (Denis & Schiffermüller, 1775) <p>Muistuttaa rantasirppikääriäistä (<em>A. paludana</em>), mutta etusiivet ovat yleisesti ottaen tummemmat; ulkoreunassa ei mustia pilkkuja.</p> <p>Siipiväli 12–17 mm. Pää ja keskiruumis okrankellertävät, siipikannet valkeahkonkeltaiset, takaruumis ruskeanharmaa.</p> <p>Etusiipien pohjaväri valkea, joskus heikosti vaaleanharmaansävyinen, tyven 2/3:ssa kermankelta-, ulkosarakkeessa kullanokrapeitteinen. Tyvilaikku tummanruskea, puolipäärynämäinen, sen etureuna yhdensuuntainen siiven etureunan kanssa, ulottuu hiukan keskikohdan ulkopuolelle; sen vaalea reunus puhtaan kellertävänvalkea, ilman tummaa kehnää. Keskivyö kulkee etureunan keskeltä viistosti ulospäin, etureunassa tummanruskea, muuten ruosteenruskea, suonien kohdalla mustia juovia, ulkopuolelta teräväkulmaisen, hopeanhohtoisen juovan rajaama; ei ulotu takareunaan. Siiven kärki ruosteenruskea, aivan kärjessä mustanruskea täplä; ulkosarakkeen etureunassa pieniä, mustia ja hopeanharmaita hakastäpliä. Ulkoreunan keskellä ripsien tyvellä ei mustia pilkkuja. Ripset valkeahkonkeltaiset, hiukan kärjen takaa valkeat, siinä hieno, musta viiva, niissä ei terävää, mustaa tyviviirua. Takasiivet harmaat; ripset vaaleammat, niissä diffuusi, harmaa jakoviiru.</p> <p><strong>Toukka</strong>&#xa0;kiiltävän harmaa tai kellertävänharmaa, selkä joskus vihreänsävyinen; nystyrät ruumista tummemmat. Pää vaaleanruskea – ruskehtavankeltainen, pistesilmien alue ja takakulmat mustahkot; niskakilpi harmaa tai vihertävänharmaa, sen sivuilla suuri, mustahko laikku; peräkilpi harmaa tai vihertävänharmaa, sen keskikohdan lähellä kaksi pitkänomaista, mustahkoa laikkua; rintajalat ruskeat.</p> <p><strong>Kotelo</strong> 5,3 mm, vaalean punaruskea, pintarakenne hieno. Pää ilman uloketta. Etureidet keskenään rajakkain lyhyemmän matkan kuin niiden leveys siinä kohdassa. Etujalat keskilonkkien kanssa rajakkain vähemmän kuin 2 x pitemmän matkan kuin keskijalat. Keskijalat ja leukarihmat rajakkain. Jaokkeiden A4–A5 kaudaalirivissä 12–14 piikkiä D2-sukasten välissä.. A10:n selän piikkirivi 1–2-rivinen, piikit verrattain suuret.</p> virnasirppikääriäinen <p>Siipiväli 12-17 mm. Muistuttaa kuvioiltaan lajia <i>A. unculana</i>. Pää ja siipikannet valkeahkonkeltaiset. Tyvilaikku tummanruskea, sen etureuna yhdensuuntainen siiven etureunan kanssa; sen vaalea reunus puhtaan kellertävänvalkea, ilman tummaa kehnää. Keskivyö kulkee etureunan keskeltä viistosti ulospäin, etureunassa tummanruskea, muuten ruosteenruskea, suonien kohdalla mustia juovia, ulkopuolelta teräväkulmaisen, hopeanhohtoisen juovan rajaama; keskivyö ei ulotu takareunaan. Siiven kärki ruosteenruskea, aivan kärjessä mustanruskea täplä; ulkosarakkeen etureunassa pieniä, mustia ja hopeanharmaita hakastäpliä. Ripset valkeahkonkeltaiset, hiukan kärjen takaa valkeat, siinä hieno, musta juova. Takasiivet harmaat.</p><p>Koiraan uncus puuttuu. Sociukset pitkät ja leveät. Sivulämssä kapea, pitkä, hiukan taipunut; sacculuksen uloke hyvin kehittynyt, kapea ja piikkien peittämä.</p><p>Naaraan sterigma puoliympyrämäinen; colliculum maljamainen.</p> 17 <p>Lentää touko–kesäkuussa ja II sukupolvena heinä–elokuussa. Pohjoisessa kesä–heinäkuussa.</p> <p>Toukka syys–huhtikuussa, talvehtii täysikasvuisena, sekä kesä–heinäkuussa.</p> Ancylis badiana <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Ancylis_Badiana">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Ancylis_badiana">Lepidoptera Dissection Group</a>. Genitaalit</p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/ancylis_badiana.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Ahn, N.-H. & Bae, Y.-S. 2007. A review of the genus <i>Ancylis</i> Hübner (Lepidoptera, Tortricidae) from Korea. Transactions of the Lepidopterological Society of Japan 58(3):281-304. </p><p>Bentinck, G. A. & Diakonoff, A. 1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 202 [99] s. </p><p>van Deurs, W. 1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292 [XXXI] s. </p><p>Kennel, J. 1921. Die Palaearktischen Tortriciden. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742 [XXIV] s. </p><p>Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s. </p><p>Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W. 1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. 101 [XXXIV] s. </p><p>Svensson, I. 2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund, 349 s. </p> <p>Harri Jalava</p> <p><strong>Ahn, N.-H. & Bae, Y.-S.</strong>&#xa0;2007. A review of the genus&#xa0;<em>Ancylis</em>&#xa0;Hübner (Lepidoptera, Tortricidae) from Korea.&#xa0;<em>Transactions of the Lepidopterological Society of Japan</em>&#xa0;58(3): 281–304.</p> <p><strong>Bentinck, G. A. & Diakonoff, A.</strong>&#xa0;1968. De Nederlandse Bladrollers (Tortricidae). Monografieën van de Nederlandsche Entomologische Vereeniging 3. 201, [99] s.</p> <p><strong>Bradley, J. D., Tremewan, W. G. & Smith, A.</strong>&#xa0;1979. British Tortricoid Moths. Tortricidae: Olethreutinae. The Ray Society, London. 336, [43] s.</p> <p><strong>van Deurs, W.</strong>&#xa0;1956. Sommerfugle. VIII. Viklere. Danmarks Fauna 61. 292, [XXXI] s.</p> <p><strong>Huemer, P. & Tarmann, G. M.</strong>&#xa0;1997. Die&#xa0;<em>Ancylis badiana</em>&#xa0;([Denis & Schiffermüller], 1775)-Gruppe in Europa: ein verkannter Kleinschmetterlings-Artenkomplex.&#xa0;<em>Veröffentlichungen des Tiroler Landesmuseums Ferdinandeum</em>&#xa0;77: 203–222.</p> <p><strong>Kennel, J.</strong>&#xa0;1908–1921. Die Palaearktischen Tortriciden. Eine monographische Darstellung. E. Schweizerbart'sche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 742, [XXIV] s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mutanen, M.</strong>&#xa0;2005. Erota sirppikääriäiset&#xa0;<em>Ancylis badiana</em>&#xa0;&&#xa0;<em>Ancylis paludana</em>.&#xa0;<em>Baptria</em>&#xa0;30(1–2): 70.</p> <p><strong>Patočka, J. & Turčáni, M.</strong>&#xa0;2005. Lepidoptera pupae.&#xa0;Central European species. Apollo books, Stenstrup.&#xa0;Text volume: 542 s., Plate volume: 321 s.</p> <p><strong>Pierce, F. N. & Metcalfe, J. W.</strong>&#xa0;1922. The genitalia of the group Tortricidae of the Lepidoptera of the British Islands. An account of the morphology of the male clasping organs and the corresponding organs of the female. Oundle, Northants, F. N. Pierce, Liverpool. 101, [XXXIV] s.</p> <p><strong>Svensson, I.</strong>&#xa0;2006. Nordens vecklare (Lepidoptera, Tortricidae). Entomologiska sällskapet i Lund. 349 s.</p> <p>Lentää auringonnousun aikaan ja iltahämärissä; tulee yöllä silloin tällöin valolle.</p> <p>Toukka elää nätkelmillä (<em>Lathyrus</em>), virnoilla (<em>Vicia</em>) ja apiloilla (<em>Trifolium</em>), lehtikäärössä tai yhteenkudottujen lehtien välissä.</p> <p>Koteloituu toukan suojapaikkaan tai koppaan ravintokasvin pudonneeseen lehteen.</p>