<p>Lajituntomerkit usein siipien alapinnan kuvioinnissa.</p> Lycaenidae sinisiipiset <p>Sinisiipiset ovat pienehköjä tai keskikokoisia päiväperhosia. Läheskään kaikkilla heimon perhosilla siivet eivät ole siniset, vaan ne voivat olla myös viherhohtoiset, oranssit tai ruskeat. Useimmilla lajeilla koiraat ja naaraat selvästi eri väriset (sukupuolidimorfismi); naaraat usein ruskeasävysisiä ja koiraat kirkkaampia.</p><p>Siipien alapinnat ovat usein vaaleat ja niissä lajityypilliset mustat ja oranssit kirjailut. </p><p>Imukärsä hyvin kehittynyt.&#xa0; Tuntosarvet nujamaiset.</p><p>Toukat lyhytkarvaisia, vihreitä tai keltaisen ja punaisen kirjailtuja; usein siiramaisen litteän ja jaokkeisen näköisiä.</p><p>Sinisiipiset jaetaan kolmeen ryhmään: nopsasiivet, kultasiivet ja sinisiivet.</p> <p>Silmät karvaiset tai kaljut. Tuntosarvien tyvijaoke tavallisesti koskettaa silmää.&#xa0;Etujalat molemmilla sukupuolilla kehittyneet, nilkkojen jaokkeiden määrä tavallisesti vähentynyt ainakin koirailla,&#xa0;tai niistä puuttuu yksi tai molemmat kynnet. Siipikannet aina kokonaan kalvomaiset. Etusiipien suoni R3 puuttuu; R4 ja R5 varrelliset tai R4 puuttuu. Takasiivissä ei tavallisesti humeraalisuonta.</p> <p>Toukat lyhyitä ja leveitä, siiramaisia, hienokarvaisia.&#xa0;Useilla lajeilla on makeaa nestettä tuottavia rauhasia.</p> <p>Sinisiipiset ovat pienehköjä tai keskikokoisia päiväperhosia. Läheskään kaikkilla heimon perhosilla siivet eivät ole siniset, vaan ne voivat olla myös viherhohtoiset, oranssit tai ruskeat. Useimmilla lajeilla koiraat ja naaraat selvästi eri väriset (sukupuolidimorfismi); naaraat usein ruskeasävysisiä ja koiraat kirkkaampia.</p><p>Siipien alapinnat ovat usein vaaleat ja niissä lajityypilliset mustat ja oranssit kirjailut. </p><p>Imukärsä hyvin kehittynyt.&#xa0; Tuntosarvet nujamaiset.</p><p>Toukat lyhytkarvaisia, vihreitä tai keltaisen ja punaisen kirjailtuja; usein siiramaisen litteän ja jaokkeisen näköisiä.</p><p>Sinisiipiset jaetaan kolmeen ryhmään: nopsasiivet, kultasiivet ja sinisiivet.</p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm">http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm</a></p> <p>Pölyttäjiä.</p> juvelvingar <p>Monet sinisiipiset elävät toukkavaiheessa läheisessä vuorovaikutussuhteessa muurahaisten kanssa eli ovat myrmekofiilejä.</p> <p>Lajituntomerkit usein siipien alapinnan kuvioinnissa.</p> <p><strong>Heppner, J. B.</strong>&#xa0;2008. Gossamer-Winged Butterflies (Lepidoptera: Lycaenidae). Teoksessa: Capinera, J. L. (toim.): Encyclopedia of Entomology. Springer, Dordrecht.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;4. 96 s.</p> <p><strong>Kristensen, N. P.</strong>&#xa0;1976. Remarks on the family-level phylogeny of butterflies (Insecta, Lepidoptera, Rhopalocera).&#xa0;<em>Zeitschrift für Zoologische Systematik und Evolutionsforschung</em>&#xa0;14:25–33.</p> <p>Lajituntomerkit usein siipien alapinnan kuvioinnissa.</p> <p>Lajituntomerkit usein siipien alapinnan kuvioinnissa.</p> <p>Lajituntomerkit usein siipien alapinnan kuvioinnissa.</p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm">http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm</a></p> <p>Heimala, V. & Lindqvist, L. 2016: Eläintuntemus: Kurssimoniste.&#xa0;<i>Biotieteiden laitos, Helsingin yliopisto</i>. 121 s.</p><p>Luontoportti, Perhoset.&#xa0;<a href="http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/">http://www.luontoportti.com/suomi/fi/perhoset/</a>, katsottu 23.4.2020</p><p>Murtosaari, J. 2019: Suomen päiväperhoset ja sudenkorennot.&#xa0;<i>Docendo,&#xa0;</i>256 s.</p><p>Perhostutkijainseura, Sinisiipiset.&#xa0;<a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm">http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm</a></p> <p>Lajituntomerkit usein siipien alapinnan kuvioinnissa.</p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm">http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm</a></p> <p>Monet sinisiipiset (kuten muurahaissinisiipi, <i>Phengaris arion</i>) elävät toukkavaiheessa läheisessä vuorovaikutussuhteessa muurahaisten kanssa eli ovat myrmekofiilejä.</p> <p>Sinisiipisiä elää monenlaisissa elinympäristöissä. Monien lajien elinalueeseen vaikuttaa toukkien ravintokasvien esiintyminen, ja osa lajeista on erikoistunut yhden tai muutaman kasvin hyödyntäjäksi. Lajeja esiintyy pohjoisen tuntureilta etelän lehtoihin ja tienpientareisiin, erilaisiin ketoihin ja niittyihin sekä kuivempiin kangasmaastoihin.&#xa0;</p> 4 <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm">http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm</a></p> <p>Sinisiipiset ovat pienehköjä tai keskikokoisia päiväperhosia. Läheskään kaikkilla heimon perhosilla siivet eivät ole siniset, vaan ne voivat olla myös viherhohtoiset, oranssit tai ruskeat. Useimmilla lajeilla koiraat ja naaraat selvästi eri väriset (sukupuolidimorfismi); naaraat usein ruskeasävysisiä ja koiraat kirkkaampia.</p><p>Siipien alapinnat ovat usein vaaleat ja niissä lajityypilliset mustat ja oranssit kirjailut. </p><p>Imukärsä hyvin kehittynyt.&#xa0; Tuntosarvet nujamaiset.</p><p>Toukat lyhytkarvaisia, vihreitä tai keltaisen ja punaisen kirjailtuja; usein siiramaisen litteän ja jaokkeisen näköisiä.</p><p>Sinisiipiset jaetaan kolmeen ryhmään: nopsasiivet, kultasiivet ja sinisiivet.</p> <p>Jotkin sinisiipiset (kuten muurahaissinisiipi, <i>Phengaris arion</i>) elävät toukkavaiheessa läheisessä vuorovaikutussuhteessa muurahaisten kanssa eli ovat myrmekofiilejä. Osa lajeista on erikoistunut tietynlaisiin elinympäristöihin ja ravintokasveihin, esimerkiksi kangasajuruohoon tai masmaloon. Sinisiipisissä onkin useampi hyvin harvinainen ja paikoittainen laji. Jotkin lajeista ovat myös vaeltajia, ja sinisiipisissä on useita hyvin yleisiäkin lajeja (esim. kangasperhonen&#xa0;<i>Callophrys rubi,</i> loistokultasiipi <i>Lycaena virgaureae</i>).</p> <p>Sinisiipiset ovat pienehköjä tai keskikokoisia päiväperhosia. Läheskään kaikkilla heimon perhosilla siivet eivät ole siniset, vaan ne voivat olla myös viherhohtoiset, oranssit tai ruskeat. Useimmilla lajeilla koiraat ja naaraat selvästi eri väriset (sukupuolidimorfismi); naaraat usein ruskeasävysisiä ja koiraat kirkkaampia.</p><p>Siipien alapinnat ovat usein vaaleat ja niissä lajityypilliset mustat ja oranssit kirjailut. </p><p>Imukärsä hyvin kehittynyt.&#xa0; Tuntosarvet nujamaiset.</p><p>Toukat lyhytkarvaisia, vihreitä tai keltaisen ja punaisen kirjailtuja; usein siiramaisen litteän ja jaokkeisen näköisiä.</p><p>Sinisiipiset jaetaan kolmeen ryhmään: nopsasiivet, kultasiivet ja sinisiivet.</p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm">http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lycaenidae.htm</a></p> <p>Monet sinisiipiset (kuten muurahaissinisiipi, <i>Phengaris arion</i>) elävät toukkavaiheessa läheisessä vuorovaikutussuhteessa muurahaisten kanssa eli ovat myrmekofiilejä.</p> <p>Sinisiipiset ovat pienehköjä tai keskikokoisia päiväperhosia. Läheskään kaikkilla heimon perhosilla siivet eivät ole siniset, vaan ne voivat olla myös viherhohtoiset, oranssit tai ruskeat. Useimmilla lajeilla koiraat ja naaraat selvästi eri väriset (sukupuolidimorfismi); naaraat usein ruskeasävysisiä ja koiraat kirkkaampia.</p><p>Siipien alapinnat ovat usein vaaleat ja niissä lajityypilliset mustat ja oranssit kirjailut. </p><p>Imukärsä hyvin kehittynyt.&#xa0; Tuntosarvet nujamaiset.</p><p>Toukat lyhytkarvaisia, vihreitä tai keltaisen ja punaisen kirjailtuja; usein siiramaisen litteän ja jaokkeisen näköisiä.</p><p>Sinisiipiset jaetaan kolmeen ryhmään: nopsasiivet, kultasiivet ja sinisiivet.</p> <p>Monet sinisiipiset (kuten muurahaissinisiipi, <i>Phengaris arion</i>) elävät toukkavaiheessa läheisessä vuorovaikutussuhteessa muurahaisten kanssa eli ovat myrmekofiilejä.</p> <p>Sinisiipiset käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen muiden päiväperhosten tapaan. Lajit talvehtivat toukkina, munina tai koteloina.&#xa0;</p> Leach, 1815 <p>Monet sinisiipiset (kuten muurahaissinisiipi, <i>Phengaris arion</i>) elävät toukkavaiheessa läheisessä vuorovaikutussuhteessa muurahaisten kanssa eli ovat myrmekofiilejä.</p> <p>Harri Jalava</p> <p>Toukat elävät useilla kaksisirkkaiskasvien ryhmillä, usein syövät vain silmuja, kukkia tai siemeniä. Useiden lajien toukat myrmekofiileja. Talvehtivat munana, toukkana tai kotelona.</p> <p>Sinisiipiset (Lycaenidae) ovat pienehköjä tai keskikokoisia päiväperhosia. Läheskään kaikkilla heimon perhosilla siivet eivät ole siniset, vaan ne voivat olla myös viherhohtoiset, oranssit tai ruskeat. Useimmilla lajeilla koiraat ja naaraat ovat selvästi eri väriset (sukupuolidimorfismi); naaraat ovat usein ruskeasävysisiä ja koiraat kirkkaampia.</p><p>Siipisten alapinnat ovat monesti vaaleat ja niissä on vaihtelevasti mustia ja oransseja kirjailuja. Kirjailut ovat lajityypillisiä. Kangassinisiiveltä (<i>Callophrys rubi</i>) kirjailut puuttuvat.&#xa0;Muiden päiväperhosten tapaan sinisiipisten imukärsä hyvin kehittynyt ja tuntosarvet ovat nujamaiset.&#xa0;Koiraiden etujalat ovat pienet.&#xa0;</p><p><b>Toukat </b>ovat lyhytkarvaisia, vihreitä tai keltaisen ja punaisen kirjailtuja. Toukat ovat usein siiramaisen litteän ja jaokkeisen näköisiä.</p><p>Sinisiipiset jaetaan kolmeen ryhmään: nopsasiivet, kultasiivet ja sinisiivet.</p> sinisiipi