kärrguldvinge <p>Siipiväli 33–41 mm. Koiraan siivet yläpuolelta kellanpunaisen hohtoiset, etu- ja ulkoreunat mustat. Etusiivissä musta keskitäplä ja sen sisäpuolella joskus pieni, musta pilkku. Takasiivissä musta keskiviiru. Naaraalla etusiipien pohjaväri hiukan himmeämpi kuin koiraalla; ulkoreuna leveälti tasaisen mustanruskea. Keskisarassa pari pyöreää, mustaa täplää; postdiskaalialassa melko tasainen, musta täplärivi. Takasiivet mustanruskeat, niissä kellanpunainen, ulkopuolelta mustien täplien hammastama leveä reunajuova.</p> <p>Siipien alapuoli molemmilla sukupuolilla samanlainen. Etusiivet oranssit; ulkoreuna harmaa. Täplät melko pienet, mustat, valkeahkoreunaiset: keskisarassa kolme, postdiskaalialassa 7 täplän rivi.&#xa0;Takasiipien alapuoli vaaleanharmaa, tyvestä vahvasti sinertäväkehnäinen. Mustat täplät suhteellisen pieniä, valkeahkoreunaisia: tyvellä kaksi, diskaalialssa kolme, sekä viirumainen keskitäplä; postdiskaalialassa 10 täplän epäsäännöllinen rivi. Oranssissa submarginaalijuovassa mustat varjostustäplät sekä sisä- että ulkopuolella.</p> <p><strong>Muna</strong> vahvasti litistynyt, sen pinnassa vähäinen määrä matalia kuoppia; väri valkoinen–harmaanvalkea.</p> <p><strong>Toukka</strong>&#xa0;20–22 mm, vihreä; selkäjuova heikosti tummempi.</p> <p><strong>Kotelo</strong> vaalean oliivinkeltainen; keskiruumiissa selvä, ruskea selkäjuova, joka asteittain häipyy takaruumissa. Siipiaiheet oliivinruskeat, vaaleampijuovaiset; takaruumiin sivut oliivinruskeat, hienosti valkopilkkuiset.</p> <p>Harri Jalava</p> <p>Lentää kesäkuun lopulta heinäkuun loppupuolelle.</p> <p>Toukka heinä–kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.</p> <p>Rauhoitettu 1983.</p> <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lycaena_Dispar">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Lycaena_dispar">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lyc-dispar.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/l/lycaena_dispar.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Toukka elää isohierakalla (<em>Rumex hydrolapathum</em>), vesihierakalla (<em>R. aquaticus</em>), poimuhierakalla (<em>R. crispus</em>) ja hevonhierakalla (<em>R. longifolius</em>).</p> <p>Kotelo kiinnittyy ravintokasvin lehdelle vyörihmalla.</p> Lycaena dispar <p><strong>Barrett, C. G.</strong>&#xa0;1893. The Lepidoptera of the British Islands. Vol. I. Rhopalocera. L. Reeve & Co., London. 313, [40] s.</p> <p><strong>Eliasson, C. U.&#xa0;et al.</strong>&#xa0;2005.&#xa0;Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.</p> <p><strong>Korri, N.</strong>&#xa0;2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011.&#xa0;Espoon ympäristökeskuksen monistesarja&#xa0;2/2011: 1–97.</p> <p><strong>Lang, H. C.</strong>&#xa0;1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.</p> <p><strong>Marttila, O.&#xa0;et al.</strong>&#xa0;1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1909. Genus:&#xa0;Chrysophanus&#xa0;Hbn.. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 280–289.</p> (Haworth, 1803) true <p>Siipiväli 33-41 mm. Koiraan siivet yläpuolelta kellanpunaisen hohtoiset, ulkoreunat mustat; siivissä musta keskitäplä. Naaraalla etusiipien pohjaväri hiukan himmeämpi kuin koiraalla, ulkoreuna leveälti tasaisen mustanruskea; keskisarassa pari mustaa täplää, ulomman poikkiviirun kohdalla melko tasainen, musta täplärivi; takasiivet mustanruskeat, niissä kellanpunainen, leveä reunajuova. Takasiipien alapuoli sinertävänharmaa, mustat täplät suhteellisen pieniä, valkoreunaisia; kellanpunaisessa reunajuovassa mustat varjostustäplät sekä sisä- että ulkopuolella.</p> 60 <p>Kosteilla tulva- ja rantaniityillä, ruderaateilla, kosteilla niityillä, pientareilla.</p> <p>Kosteilla tulva- ja rantaniityillä, ruderaateilla, kosteilla niityillä, pientareilla.</p><p>Toukka elää isohierakalla (<i>Rumex hydrolapathum</i>), vesihierakalla (<i>R. aquaticus</i>), poimuhierakalla (<i>R. crispus</i>) ja hevonhierakalla (<i>R. longifolius</i>); talvehtii keskenkasvuisena. Kotelo kiinnittyy ravintokasvin lehdelle vyörihmalla.</p> isokultasiipi <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Lycaena_Dispar">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae/lyc-dispar.htm">SPS - Suomen perhoset</a></p><p>Eliasson, C. U. et al. 2005. Fjärilar: Dagfjärilar / Hesperiidae - Nymphalidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna . ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 91-88506-51-7. 407 s. </p><p>Korri, N. 2011. Espoon uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet ja kasvit: julkaisun toinen päivitys 2011. Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 2/2011:1-97. </p><p>Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s. </p>