<p>Toukka elää metsäkurjenpolvella (<em>Geranium sylvaticum</em>); vahvasti myrmekofiili.</p> <p>Kotelo kiinnittyy ravintokasville vyörihmalla.</p> <p>Metsäkurjenpolvea kasvavilla niityillä, voimalinjojen alusilla, pientareilla.</p> <p>Harri Jalava</p> 30 <p><strong>Eliasson, C. U.&#xa0;et al.</strong>&#xa0;2005.&#xa0;Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.</p> <p><strong>Fiedler, K.</strong>&#xa0;1991. European and North West African Lycaenidae&#xa0;(Lepidoptera) and their associations with ants.&#xa0;<em>Journal of Research on the Lepidoptera</em>&#xa0;28(4): 239–257.</p> <p><strong>Lang, H. C.</strong>&#xa0;1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.</p> <p><strong>Marttila, O.&#xa0;et al.</strong>&#xa0;1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.</p> <p><strong>Pulkkinen, A.</strong>&#xa0;1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1909. Group of Lycaenini, Blues. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 289–323.</p> turkos blåvinge (Meigen, 1829) <p>Lentää heinäkuun alusta heinäkuun loppuun.</p> <p>Toukka elo–toukokuussa; talvehtii keskenkasvuisena.</p> huhtasinisiipi <p>Siipiväli 23–28 mm. Koiraan siivet yläpuolelta hohtavan vaaleansiniset; ulkoreuna leveälti musta. Naaraan siivet päältä ruskeat, siipien tyvessä hiukan sinisiä suomuja. Etusiipien keskitäplä musta. Ripset valkeat, tyvestä harmaat.</p> <p>Siipien alapuoli vaalean–kellertävän harmaa; täplät mustat, valkorenkaiset. Etusiipien keskitäplä melko suuri; postdiskaalitäplät pienemmät. Takasiipien alapuolen tyvellä sinertävää kehnää sekä 1–2 pientä silmätäplää. Keskitäplä ja postdiskaalitäplät pienet, usein lähes häipyvät. Siiven keskilinjalla kiilamainen, valkea juomu, joka reunatäplistä ulottuu keskitäplän ohi siiven tyveen. Molempien siipiparien oranssit submarginaalitäplät epäselvät.</p> <p><strong>Muna</strong> litteän puolipallomainen, sen pinnassa korkeareunaisia, huokosmaisia kuoppia. Väri vihreänvalkoinen.</p> <p><strong>Toukka</strong> kalpean kellanvihreä; selkäpuolen takapuoliskossa keltaisia, hiukan viistoja, lyhyitä, epäselviä juomuja tummahkon ruskeanvihreän selkäjuovan molemmilla puolilla; sivuselässä epäselviä, vaaleamman keltaisia vinotäpliä; sivujuova roosanharmaa tai kellertävä, sen yläreuna ruskehtava. Pää vihreä; karvoitus hienoa, lyhyttä, valkeaa.</p> <p><strong>Kotelo</strong> vihreänkeltainen; selkäjuova tummempi; siipiaiheet hiukan punertavat.</p> Aricia nicias true 2 <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Aricia_Nicias">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Aricia_nicias">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lycaenidae2/ari-nicias.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/aricia_nicias.html">Svenska fjärilar</a></p>