<p>Toukilla muutamia ravintokasveja, useilla lajeilla joku orvokki (<i>Viola</i>).</p> <p>Useimmat talvehtivat keskenkasvuisena toukkana, jotkut lajit kaksi kertaa.</p><p>Rinnehopeatäplä <i>(Argynnis niobe</i>) talvehtii munana.</p> <p>Toukat elävät enimmäkseen orvokkikasveilla (Violaceae).</p> <p>Toukilla muutamia ravintokasveja, useilla lajeilla joku orvokki (<i>Viola</i>).</p> <p>Hopeatäplien siivet ovat yläpinnaltaan oranssin mustatäpläiset. Pienenhköjä tai keskikokoisia (siipiväli 33- 65 mm).</p><p>Lajityypilliset hopeiset ja valkoiset täplät ja kuvioinnit löytyvät takasiiven alapuolelta.</p><p>Toukat usein värikkäitä ja piikikkäitä tai okaisia.</p> hopeatäplät <p>Hopeatäplien siivet ovat yläpinnaltaan oranssin mustatäpläiset. Pienenhköjä tai keskikokoisia (siipiväli 33- 65 mm).</p><p>Lajityypilliset hopeiset ja valkoiset täplät ja kuvioinnit löytyvät takasiiven alapuolelta.</p><p>Toukat usein värikkäitä ja piikikkäitä tai okaisia.</p> <p>Hopeatäplien siivet ovat yläpinnaltaan oranssin mustatäpläiset. Pienenhköjä tai keskikokoisia (siipiväli 33- 65 mm).</p><p>Lajityypilliset hopeiset ja valkoiset täplät ja kuvioinnit löytyvät takasiiven alapuolelta.</p><p>Toukat usein värikkäitä ja piikikkäitä tai okaisia.</p> <p>Useimmat lajit talvehtivat toukkana.</p> <p><strong>Herrich-Schäffer, G. A. W.</strong>&#xa0;1843. Systematische Bearbeitung der Schmetterlinge von Europa, zugleich als Text, Revision und Supplement zu Jakob Hübner's Sammlung europäischer Schmetterlinge.&#xa0;Erster Band. Die Tagfalter.&#xa0;G. J. Manz,&#xa0;Regensburg. 164 s.</p> <p><strong>Higgins, L. G.</strong>&#xa0;1975. The Classification of European Butterflies. Collins, London. 320 s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;4. 96 s.</p> <p><strong>Niculescu, E. V.</strong>&#xa0;1985: Problèmes de systématique dans la famille des Nymphalidae (Lepidoptera).&#xa0;<em>Deutsche Entomologische Zeitschrift (N. F.)</em>&#xa0;32(4–5): 335–347.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1909. Tribe Argynnidi. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 211–243.</p> <p><strong>Simonsen, T. J.</strong>&#xa0;2006. Fritillary phylogeny, classification, and larval hostplants: reconstructed mainly on the&#xa0;basis of male and female genitalic morphology&#xa0;(Lepidoptera: Nymphalidae: Argynnini).&#xa0;<em>Biological&#xa0;Journal of the Linnean Society</em>&#xa0;89: 627–673.</p> Argynnini SPS_Rauhoitetut-perhoset <p>Useimmat talvehtivat keskenkasvuisena toukkana, jotkut lajit kaksi kertaa.</p><p>Rinnehopeatäplä <i>(Argynnis niobe</i>) talvehtii munana.</p> SPS_Rauhoitetut-perhoset <p>Pienehköjä–suuria täpläperhosia. Silmät kaljut. Tuntosarvien nuija leveä, ovaali. Siivet yläpuolelta tavallisesti punakeltaiset, kellanruskeat tai ruskeankeltaiset; kuviot mustat: muutama poikkiviiru keskisarassa, epäsäännöllinen rivi täpliä siiven keskikohdassa, rivi enemmän tai vähemmän pyöreitä täpliä postdiskaalialassa, rivi täpliä submarginaalialassa ja 1–2 poikkijuovaa ulkoreunassa. Etusiipien alapuoli lähes kuten yläpuoli, mutta kärki vaaleampi; suoni M1 lähtee keskisaran etukulmasta. Takasiipien alapuolella vaaleahkoja, usein myös hopeisia,&#xa0;täpliä kolmessa rivissä tai poikkivöinä;&#xa0;suonet M3 ja CuA1 lähteveät keskisaran takakulmasta.</p> <p>Useimmat talvehtivat keskenkasvuisena toukkana, jotkut lajit kaksi kertaa.</p><p>Rinnehopeatäplä <i>(Argynnis niobe</i>) talvehtii munana.</p> SPS_Rauhoitetut-perhoset <p>Useimmat talvehtivat keskenkasvuisena toukkana, jotkut lajit kaksi kertaa.</p><p>Rinnehopeatäplä <i>(Argynnis niobe</i>) talvehtii munana.</p> <p>Toukilla muutamia ravintokasveja, useilla lajeilla joku orvokki (<i>Viola</i>).</p> <p>Hopeatäplien siivet ovat yläpinnaltaan oranssin mustatäpläiset. Pienenhköjä tai keskikokoisia (siipiväli 33- 65 mm).</p><p>Lajityypilliset hopeiset ja valkoiset täplät ja kuvioinnit löytyvät takasiiven alapuolelta.</p><p>Toukat usein värikkäitä ja piikikkäitä tai okaisia.</p> <p>Koiraiden uncus hyvin kehittynyt. Appendix angularis olemassa; vannukset tavallisesti olemassa. Sivulämssässä selvä kostaaliuloke; hakanen tavallisesti puuttuu; lämssän ulkopinnan tyvessä etupuolella vako; lämssän sisäpinnalla vaakasuora hakasuurre. Aedeagus lyhyt, tukeva, siinä usein pieniä piikkejä tai suurempia kornuutteja.</p> Duponchel, 1835 <p>Harri Jalava</p> <p>Toukilla muutamia ravintokasveja, useilla lajeilla joku orvokki (<i>Viola</i>).</p> pärlemorfjärilar <p>Toukilla muutamia ravintokasveja, useilla lajeilla joku orvokki (<i>Viola</i>).</p> SPS_Rauhoitetut-perhoset <p>Hopeatäplien siivet ovat yläpinnaltaan oranssin mustatäpläiset. Pienenhköjä tai keskikokoisia (siipiväli 33- 65 mm).</p><p>Lajityypilliset hopeiset ja valkoiset täplät ja kuvioinnit löytyvät takasiiven alapuolelta.</p><p>Toukat usein värikkäitä ja piikikkäitä tai okaisia.</p> hopeatäplä <p>Useimmat talvehtivat keskenkasvuisena toukkana, jotkut lajit kaksi kertaa.</p><p>Rinnehopeatäplä <i>(Argynnis niobe</i>) talvehtii munana.</p> SPS_Rauhoitetut-perhoset