<p>Toukka elää mesiangervolla (<em>Filipendula ulmaria</em>), myös vatukoilla (<em>Rubus</em>). Löydettävissä ravintokasvilta aikaisin aamulla, yöllä tai sateella. Muulloin se piilottelee lähellä maanpintaa.</p> <p>Kotelo usein suuren lehden alla.</p> true <p>Siipiväli 28–42 mm. Siivet päältä kellanpunaiset; mustat täplät pieniä; ulkoreunan musta juova yhtenäinen. Siipiripset valkeat, kapealti mustatäpläiset.&#xa0;Takasiipien alapuoli vaalean ruskeankeltainen; tyvellä pari kulmikasta, vaaleankeltaista, tummareunaista täplää. Diskaalialan täplävyö vaaleankeltainen. Postdiskaalialassa kolme suurta silmätäplää, muut täplät heikkoja, niiden ympärillä ruskeaa ja violetinruskeaa varjostusta.</p> <p><strong>Muna</strong> päärynämäinen, siinä 12 korkeaa pitkittäisharjannetta. Pohjaväri vaaleankeltainen, siinä pari leveää, epäsäännöllistä punaruskeaa vyötä.</p> <p><strong>Toukka</strong>&#xa0;ruskeanharmaa; selkäjuova leveä, valkoinen, keskeltä ohuen mustan viirun jakama ja karkeahkojen, mustanruskeiden juovien reunustama. Sivuselässä ohuehkoja, aaltoilevia, vaaleita juovia; sivujuova leveä, valkea. Selän scolukset kalpean kellertävät. Pää ruskea, siinä 2 mustaa täplää.</p> <p><strong>Kotelo</strong> kellanvalkea–kellanruskea, siinä hieno, tummempi verkkokuvio; takaruumiissa vatsapuolella ruskehtavanharmaa varjo ja saman väriset varjot sivuilla; siipiaiheissa kaksi viistoa kuviota ja niiden ulkoreuna tumma. Selässä kaksi riviä hopeanhohtoisia okia.</p> angervohopeatäplä älggräspärlemorfjäril <p>Kosteilla niityillä, rannoilla, ojien varsilla.</p> <p>Lentää kesäkuun loppupuolelta elokuun alkupuolelle.</p> <p>Muna talvehtii sisällään täysin kehittynyt toukka.</p> <p>Toukka huhti–kesäkuussa.</p> (Rottemburg, 1775) <p>Siipiväli 28-42 mm. Siivet päältä kellanpunaiset, mustat täplät pieniä, ulkoreunan musta juova yhtenäinen. Takasiipien alapuoli vaalean ruskeankeltainen, tyvellä pari kulmikasta vaaleankeltaista, tummareunaista täplää, keskisarake vaaleankeltainen; ulkosarakkeessa kolme suurta silmätäplää, muut täplät heikkoja, niiden ympärillä ruskeaa ja violetinruskeaa varjostusta.</p> Brenthis ino <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Brenthis_Ino">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Brenthis_ino">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/nymphalidae/bre-ino.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/brenthis_ino.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Harri Jalava</p> <p><a href="http://www.lepiforum.eu/cgi-bin/lepiwiki.pl?Brenthis_Ino">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/nymphalidae/bre-ino.htm">SPS - Suomen perhoset</a></p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/b/brenthis_ino.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Eliasson, C. U. et al. 2005. Fjärilar: Dagfjärilar / Hesperiidae - Nymphalidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna . ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 91-88506-51-7. 407 s. </p><p>Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s. </p><p>Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos. </p> <p><strong>Eliasson, C. U. et al.</strong>&#xa0;2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.</p> <p><strong>Korshunov, Yu. P. & Gorbunov, P. Yu.</strong>&#xa0;1995. Butterflies of the Asian part of Russia: A handbook. Ural State University, Yekaterinburg. 202 s.</p> <p><strong>Lang, H. C.</strong>&#xa0;1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve & Co., London. 396 s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.</p> <p><strong>Nieminen, M.&#xa0;&&#xa0;Kaitila, J.-P.</strong>&#xa0;2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset.&#xa0;Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.&#xa0;Sarja A 111: 1–221.</p> <p><strong>Pulkkinen, A.</strong>&#xa0;1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.</p> <p><strong>Pöyry, J.</strong>&#xa0;2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi.&#xa0;Suomen ympäristö&#xa0;490: 213–257. Helsinki.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1909. Tribe Argynnidi. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 211–243.</p> 1 <p>Kosteilla niityillä, rannoilla, ojien varsilla.</p><p>Toukka elää mesiangervolla (<i>Filipendula ulmaria</i>), myös vatukoilla (<i>Rubus</i>), yöaktiivinen. Kotelo usein suuren lehden alla. Muna talvehtii sisällään täysin kehittynyt toukka.</p>