30 <p>Valoisissa lehtimetsissä, puoliavoimilla niityillä, rantaniityillä.</p><p>Toukka elää haavalla (<i>Populus tremula</i>) ja raidalla (<i>Salix caprea</i>), myös muilla poppeleilla (<i>Populus</i>).</p> aspskimmerfjäril true <p>Toukka elää haavalla (<em>Populus tremula</em>), mustapoppelilla (<em>P. nigra</em>) ja raidalla (<em>Salix caprea</em>).</p> pikkuhäiveperhonen Apatura ilia 0 <p><strong>Eliasson, C. U. et al.</strong>&#xa0;2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.</p> <p><strong>Korshunov, Yu. P. & Gorbunov, P. Yu.</strong>&#xa0;1995. Butterflies of the Asian part of Russia: A handbook. Ural State University, Yekaterinburg. 202 s.</p> <p><strong>Lang, H. C.</strong>&#xa0;1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.</p> <p><strong>Spuler, A.</strong>&#xa0;1908. Die Schmetterlinge Europas. I. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. CXXVII, 385 s.</p> <p><strong>Stichel, H.</strong>&#xa0;1909. Group Apaturidi. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S.&#xa0;160–168.</p> <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Apatura_Ilia">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Apatura_ilia">Moth Dissection UK</a></p> <p>Suomen Perhostutkijain Seura</p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/apatura_ilia.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Siipiväli 66–72 mm. Naaras on suurempi kuin koiras. Tuntosarvien kärki keltainen. Muistuttaa häiveperhosta (<em>A. iris</em>), mutta etusiipien silmätäplä selvä, oranssireunainen. Takasiipien valkean poikkivyön ulkoreuna suora, sisäreuna tekee mutkan sisäänpäin. Takasiipien alapuoli harmaamman ruskea; poikkivyön ympärillä ei kanelinruskeaa, vain sisäreuna kapealti tummemman ruskea. Etusiipien alapuolen silmätäplä ei sinikeskinen.</p> <p>Muodon f. <em>clytie</em>&#xa0;(Denis & Schiffermüller, 1775) yläpuolen valkeat kuviot oranssinkellertävät.</p> <p><strong>Toukka</strong> muistuttaa häiveperhosen omaa, on samoin keltapilkkuinen. Jaokkeissa T1–A1 2 pään sarvista alkavaa keltaista, punertavareunaista pitkittäisjuovaa; jaokkeiden A3–A7 kyljissä viisi keltaista, oranssinpunareunaista vinojuovaa, joista etummainen selvä, leveimmillään selässä, muut heikkoja. Vatsa sinertävänvihreä. Perähaarukka punertava. Pää vihreä, sarvien etupuolella musta juova, niiden takapuoli punertavankeltainen.</p> <p><strong>Kotelo</strong> lähes samanlainen kuin häiveperhosella, mutta pään ulokkeet lyhyemmät ja tylpemmät.</p> <p>Valoisissa lehtimetsissä, puoliavoimilla niityillä, rantaniityillä.</p> (Denis & Schiffermüller, 1775) <p>Harri Jalava</p> <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Apatura_Ilia">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/apatura_ilia.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Eliasson, C. U. et al. 2005. Fjärilar: Dagfjärilar / Hesperiidae - Nymphalidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna . ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 91-88506-51-7. 407 s. </p> <p>Lentää heinäkuun alusta elokuun alkupuoliskolle.</p> <p>Toukka talvehtii 3. toukkavaiheessa.</p> <p>Siipiväli 66-72 mm. Naaras on suurempi kuin koiras. Muistuttaa lajia <i>A. iris</i>; etusiipien silmätäplä selvä, oranssireunainen. Takasiipien valkean poikkivyön ulkoreuna suora, sisäreuna tekee mutkan sisäänpäin. Takasiipien alapuoli harmaamman ruskea; poikkivyön ympärillä ei kanelinruskeaa, vain sisäreuna kapealti tummemman ruskea. Etusiipien alapuolen silmätäplä ei sinikeskinen. Muodon <i>clytie</i> (Denis & Schiffermüller, 1775) yläpuolen valkeat kuviot oranssinkellertävät.</p>