<p>Niityillä, metsänreunoilla, pientareilla.</p><p>Toukka elää heinäkasveilla (Poaceae), kuten timoteillä (<i>Phleum pratense</i>); talvehtii keskenkasvuisena. Koteloituu toukokuussa lähelle maanpintaa kiinnittyneenä korrelle löyhästi yhteenkudotun lehden sisään.</p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Esiintyy niityillä, pientareilla, rannoilla ja metsänlaiteilla.</p> 1 <p>Toukka elää heinäkasveilla (Poaceae), kuten timoteillä (<em>Phleum pratense</em>).</p> <p>Koteloituu lähelle maanpintaa kiinnittyneenä korrelle löyhästi yhteenkudotun lehden sisään.</p> <p>Siivet ruskeat, koiraalla tummemmat ja naaraalla vaaleammat. Siipien yläpinnalla naaraalla kaksi kellertäväkehäistä, mustaa silmätäplää kussakin siivessä, koiraalla siipien yläpinta ruskea. Siipien alapinnalla kummallakin sukupuolella silmätäpliä. Kummankin siipiparin ripset vaaleat.</p><p>Sekoitettavissa muihin&#xa0;<a href="https://laji.fi/taxon/MX.60990">Satyrini</a>-sukuryhmän täpläperhosiin, joista sen erottaa siipien alapinnan silmätäplien muodon, koon ja määrän avulla.</p><p>Koko:&#xa0;siipiväli 30-45 mm.</p> (Linnaeus, 1758) true <p>Siipiväli 30-45 mm. Naaras on hiukan suurempi kuin koiras. Siivet päältä mustanruskeat, joskus vähän vaaleammat, punaruskean tai kellanruskean sävyiset. Etusiivissä 1-3 pientä silmätäplää, takasiivissä 0-3 pientä silmätäplää. Alapuoli vaaleahkon harmaanruskea; silmätäplät suurehkoja, mustia, valkokeskisiä ja keltareunaisia, niitä etusiivissä 2-3, takasiivissä 4-5.</p> <p>Niityillä, metsänreunoilla, pientareilla.</p> <p>Harri Jalava</p> <p><a href="http://www.lepiforum.eu/cgi-bin/lepiwiki.pl?Aphantopus_Hyperantus">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/aphantopus_hyperantus.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Eliasson, C. U. et al. 2005. Fjärilar: Dagfjärilar / Hesperiidae - Nymphalidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna . ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 91-88506-51-7. 407 s. </p><p>Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s. </p><p>Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos. </p> <p>Jani Järvi, Suomen Hyönteisseura.</p> Aphantopus hyperantus luktgräsfjäril <p>Lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun.</p> <p>Toukka heinä–kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.</p> <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Aphantopus_Hyperantus">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Aphantopus_hyperantus">Moth Dissection UK</a></p> <p>Suomen Perhostutkijain Seura</p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/aphantopus_hyperantus.html">Svenska fjärilar</a></p> tesmaperhonen <p>Siipiväli 30–45 mm. Naaras on hiukan suurempi kuin koiras ja silmätäplät usein suuremmat ja niitä on enemmän. Siivet yläpuolelta koiraalla mustanruskeat, naaraalla vähän vaaleammat, punaruskean tai kellanruskean sävyiset. Postdiskaalialassa etusiivissä saroissa M1 ja M3, harvemmin myös sarassa CuA1, pieni, musta, joskus valkokeskinen, häipyvästi kellertävärenkainen silmätäplä; takasiivissä saroissa M3 ja CuA1 samanlaiset silmätäplät. Molempien siipiparien ripset vaaleat.</p> <p>Siipien alapuoli oliivinruskea; postdiskaalialan silmätäplät suurehkoja, mustia, valkokeskisiä ja keltareunaisia, niitä etusiivissä 2–3, takasiivissä 4–5 saroissa Rs, M1, M3, CuA1 ja CuA2.</p> <p><strong>Muna</strong> päärynämäinen – kupolimainen, sen pinnalla 38–44 kennopystyriviä; tyvessä syvä, kovera painauma. Kennojen seinämät epämääräiset, paitsi mikropyylin ympärillä. Väri vaaleankeltainen, myöhemmin ruskehtavankeltainen.</p> <p><strong>Toukka</strong> 21–24 mm, ruskeanharmaa, vihertävänharmaa tai vaaleanharmaa, hienosti punertavakarvainen, tummahkopilkkuinen;&#xa0;selkäjuova leveä, tummanruskea; sivujuova ohut, valkoinen. Pää ruskea.</p> <p><strong>Kotelo</strong> pyöreähkö, siipiaiheet pitkät, takaruumis lyhyt;&#xa0;vaaleanruskea – kellanruskea; siipiaiheissa joitakin leveitä, tummanruskeita juovia.</p> <p><strong>Eliasson, C. U. et al.</strong>&#xa0;2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.</p> <p><strong>García-Barros, E. & Martín, J.</strong>&#xa0;1995. The eggs of European satyrine butterflies (Nymphalidae): external morphology and its use in systematics.&#xa0;<em>Zoological Journal of the Linnean Society</em>&#xa0;115(1): 73–115.</p> <p><strong>von Heinemann, H.</strong>&#xa0;1859. Die Schmetterlinge Deutschlands und der Schweiz systematisch bearbeitet. Erste Abtheilung. Grossschmetterlinge. Friedrich Vieweg und Sohn, Braunschweig. 848 s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1908. Sommerfugle. I. Dagsommerfugle.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;4. 96 s.</p> <p><strong>Lang, H. C.</strong>&#xa0;1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.</p> <p><strong>Nieminen, M.&#xa0;&&#xa0;Kaitila, J.-P.</strong>&#xa0;2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset.&#xa0;Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.&#xa0;Sarja A 111: 1–221.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> <p><strong>Pulkkinen, A.</strong>&#xa0;1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1909. Genus: <em>Aphantopus</em> Wallgr. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S.&#xa0;136–137.</p> <p>Yksi yleisimmistä ja runsaslukuisimmista päiväperhosista. Toukka käyttää ravinnokseen heinäkasveja, kuten timoteitä.</p>