paljakkakylmänperhonen Oeneis bore <p>Siipiväli 36-50 mm. Naaras on suurempi ja pyöreäsiipisempi kuin koiras. Etusiivet päältä lähes yksiväriset, tavallisesti harmahtavan okrankeltaiset, ilman selvää poikkivyötä. Takasiivet päältä harmaammat, niissä vaaleahko harmaankeltainen poikkivyö, joka ulottuu ulkoreunaan. Ulkoreunassa joskus epäselviä, tummia täpliä. Silmätäplät puuttuvat kokonaan, niiden paikoilla vain vaaleita laikkuja. Takasiipien alapuoli kirjava, tummahkon kellanruskeaa - mustanruskeaa riipustusta vaalealla pohjalla. Keskellä siipeä leveä, mustanruskeareunainen poikkivyö, jossa tiheämmin tummaa riipustusta. Ulkoreunassa enemmän tai vähemmän täpliksi jakautunut, tummempi juova.</p> <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Oeneis_Bore">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Oeneis_bore">Moth Dissection UK</a></p> <p>Suomen Perhostutkijain Seura</p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/o/oeneis_bore.html">Svenska fjärilar</a></p> tundragräsfjäril <p>Harri Jalava</p> <p>Lentää kesäkuun loppupuolelta heinäkuun puoliväliin.</p> <p>Toukka elää lampaannadalla (<em>Festuca ovina</em>).</p> <p>Koteloituu talvehtimispaikalle ravintokasvin juurakkoon ilman kudosta.</p> <p><a href="http://www.lepiforum.eu/cgi-bin/lepiwiki.pl?Oeneis_Bore">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://www.nhm.uio.no/fakta/zoologi/insekter/norlep/nymphalidae/bore.html">Norges sommerfugler</a></p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/o/oeneis_bore.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Eliasson, C. U. et al. 2005. Fjärilar: Dagfjärilar / Hesperiidae - Nymphalidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna . ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 91-88506-51-7. 407 s. </p><p>Marttila, O. et al. 1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s. </p><p>Pulkkinen, A. 1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos. </p> 30 <p>Tunturipaljakoiden kuivilla niittymäisillä alueilla, rakkakivikoissa.</p> <p><strong>Eliasson, C. U. et al.</strong>&#xa0;2005. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Dagfjärilar. Hesperiidae–Nymphalidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 407 s.</p> <p><strong>Lang, H. C.</strong>&#xa0;1884. Rhopalocera Europae Descripta et Delineata. The butterflies of Europe described and figured. L. Reeve, London. 396 s.</p> <p><strong>Lukhtanov,&#xa0;V. A.</strong>&#xa0;1983.&#xa0;A review of the genus&#xa0;<em>Oeneis</em>&#xa0;Huebner, 1816 (Lepidoptera, Satyridae) of the Polar Urals.&#xa0;<em>Entomological Review</em>&#xa0;62:&#xa0;93–102.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1990. Suomen päiväperhoset. Kirjayhtymä, Helsinki. 362 s.</p> <p><strong>Pulkkinen, A.</strong>&#xa0;1956. Perhoskirja. Päiväperhoset, kiitäjät, kehrääjät. WSOY, Porvoo. 84, [40] s. E. Pippingin uudistama toinen painos.</p> <p><strong>Sandberg, G.</strong> 1883. Iakttagelser over arktiske Sommerfugles metamorphoser. <em>Entomologisk Tidskrift</em> 4: 9–28.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1908. Genus:&#xa0;<em>Oeneis</em>&#xa0;Hbn. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 1. Volume: The Palearctic Butterflies. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S.&#xa0;117–121.</p> <p>Toukka&#xa0;talvehtii kahdesti, ensin pienenä, sitten täysikasvuisena.</p> <p>Siipiväli 36–50 mm. Naaras on suurempi ja pyöreämpisiipinen kuin koiras. Etusiivet päältä lähes yksiväriset, tavallisesti harmahtavan okrankeltaiset, ilman selvää poikkivyötä. Takasiivet päältä harmaammat, niissä vaaleahko harmaankeltainen poikkivyö, joka ulottuu ulkoreunaan. Ulkoreunassa joskus epäselviä, tummia täpliä. Silmätäplät puuttuvat kokonaan, niiden paikoilla vain vaaleita laikkuja.</p> <p>Etusiipien alapuoli vaalean harmahtavan okrankeltainen; etureuna epäselvästi ruskeatäpläinen, kärki harmaanruskean ja valkean marmoroima; silmätäplät puuttuvat. Takasiipien alapuoli kirjava, tummahkon kellanruskeaa – mustanruskeaa riipustusta vaalealla pohjalla; suonet valkokehnäiset. Keskellä siipeä leveä, mustanruskeareunainen poikkivyö, jossa tiheämmin tummaa riipustusta. Ulkoreunassa enemmän tai vähemmän täpliksi jakautunut, tummempi juova.</p> <p><strong>Muna</strong> liereä, pitkittäisharjanteinen; väri valkea.</p> <p><strong> Toukka</strong>&#xa0;n. 35 mm, vaalean kellanruskea; selkäjuova katkeileva, ruskea; alasivuselässä leveä, ruskea juova. Pää harmahtavankeltainen, siinä kuusi tummaa pitkittäisjuovaa, pistesilmät mustat.</p> <p><strong>Kotelo</strong> kellertävänvihreä; pään sivuilla musta, kaareva juova; takaruumis vaaleanoranssi, sen selässä ja sivuilla vaaleanvihreät juovat, juovien välissä pari tummaa täplää joka jaokkeessa. Kremaster lyhyt ja tylppä.</p> <p>Tunturipaljakoiden kuivilla niittymäisillä alueilla, rakkakivikoissa.</p><p>Toukka elää lampaannadalla (<i>Festuca ovina</i>); talvehtii kahdesti, ensin pienenä, sitten täysikasvuisena ravintokasvin juurakossa. Koteloituu talvehtimispaikalle ilman kudosta.</p> (Schneider, 1792) true <p>Koiraan sivulämssän yläreunan&#xa0;tyvipuoliskossa suuri uloke.</p>