<p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Poecilocampa_Populi">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Poecilocampa_populi">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lasiocampidae/poe-populi.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/poecilocampa_populi.html">Svenska fjärilar</a></p> (Linnaeus, 1758) <p>Lentää yöllä; tulee valolle.</p> <p>Toukka elää lehtipuilla ja pensailla, ensisijaisesti pajukasveilla&#xa0;(Salicaceae) ja ruusukasveilla (Rosaceae). Lepää päivisin painautuneena tiiviisti runkoa tai oksaa vasten.</p> <p>Koteloituu&#xa0;tiiviiseen, harmaaseen, ruskeaan tai mustaan kotelokoppaan maahan pudonneiden lehtien väliin, löyhän puunkuoren alle tai kivien sekaan.</p> <p>Lehti- ja sekametsissä, pensaikoissa, puistoissa yms.</p> hallakehrääjä Poecilocampa populi <p>Siipiväli ♂ 31–38 mm, ♀ 37–45 mm. Tuntosarvet ruskeat, koiraan kampahampaat mustanharmaat. Keskiruumis koiraalla mustanharmaa–musta, kaulus valkeanharmaa–ruskea, naaraalla vaaleampi ja kaulus usein enemmän kellanruskea. Takaruumis koiraalla harmaanruskea–mustanruskea, naaraalla vaaleampi ja ruskeampi.</p> <p>Etusiivet ohutsuomuiset, mustahkonharmaat. Siiven tyvellä ruosteenruskea, pyöreä laikku, joka on ulkopuolelta valkeahkon sisemmän poikkiviirun rajaama. Etureuna joskus punertavanruskea. Ulompi poikkiviiru epäsäännöllinen, hampaallinen, valkeahko. Ripset tummanruskeat, valkeahkotäpläiset. Takasiivet ohutsuomuiset, harmaat; keskiviiru diffuusi, valkeahko; ripset kuten etusiivissä.</p> <p>Naaraan siivet hiukan vaaleammat kuin koiraalla.</p> <p><strong>Muna</strong>&#xa0;ovaali, hiukan litistynyt, valkea–harmaa, siinä pieniä, tummia täpliä, mikropyyli tummanruskea, leveän valkean renkaan ympäröimä.</p> <p><strong>Toukka</strong> 42–48 mm, vaaleanharmaa, joskus valkeahko tai vihertävänsävyinen; karvoitus lyhyttä, tumman harmaanruskeaa, sivuilla pitempää, valkeanharmaata. Selässä&#xa0;musta- tai ruskeatäpläinen kuviointi, usein ruutumaisten laikkujen muodossa, niiden sisäpuolella neljä pientä, keltaista tai oranssia, nystyrämäistä kohoumaa. Pään takana ruosteenruskea, pitkänomainen laikku.&#xa0;Alapuolella suurehkoja, mustanruskeita laikkuja. Pää vaaleanruskea, siinä pieniä, mustia pilkkuja.</p> <p><strong>Kotelo</strong>&#xa0;12–20 mm, vahva, tynnyrimäinen, himmeänkiiltoisen tumman punaruskea–mustanruskea. Kremasterissa melko suuri, ulkoneva känsä, jossa lukuisia lyhyitä väkäsiä.</p> <p>Harri Jalava</p> 1 <p><strong>Grünberg, K.</strong>&#xa0;1911. Family: Lasiocampidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 149–180.</p> <p><strong>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T.</strong>&#xa0;2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118, [XVI] s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> true <p>Lentää syyskuun puolivälistä marraskuun alkupuolelle,&#xa0;Pohjois-Suomessa elokuun lopulta syyskuun loppuun.</p> <p>Muna talvehtii.</p> <p>Toukka touko–heinäkuussa.</p>