(Linnaeus, 1758) <p>Aikuinen perhonen ei syö mitään surkastuneen imukärsän takia. Aikuiset kuolevat pian parittelun ja muninnan jälkeen. Toukat ovat polyfageja, eli käyttävät ravinnokseen useita eri ravintokasveja. Ne syövät erilaisten puiden, pensaiden ja varpujen lehtiä, kuten mustikkaa, vadelmaa, pajuja ja koivuja.</p> <p>Lentoaika etelässä toukokuun alusta toukokuun loppuun, pohjoisessa myöhemmin. Koiras lentää päivisin, naaras lähinnä yöllä.</p> <p>Isokokoinen perhonen, jonka kummallakin sukupuolella on sekä etu- että takasiivissä keskellä isot silmätäplät. Naaraan siivissä pääväri on vaaleanharmaa, koiraan etusiivet ovat harmaanruskeat ja takasiivet oranssinkeltaiset. Koiraiden siipien kärkiväli 45-65 mm, naarailla 48-90 mm, joten naaraat ovat koirasta selvästi suurempia.</p> <p>Koiraan tuntosarvet ovat sulkamaiset ja tuuheat, naaraiden tuntosarvet ovat yksinkertaisemmat.&#xa0;Imukärsä lajilla, kuten muillakin riikinkukkokehrääjillä (Saturniidae), on surkastunut.</p> <p><strong>Muna </strong>soikean pitkulainen, hieman litistynyt, aluksi vaaleansininen ja lopulta tummanruskea.</p> <p><strong>Toukka&#xa0;</strong>jokaisessa toukkavaiheessa hiukan erivärinen nahanluontien jälkeen: muuttuu alun mustasta vihreämmäksi. Viimeisillä toukkavaiheilla on keltamustia sukasellisia kyhmyjä, joskus kyhmyt saattavat olla punertavia. Mustat poikkiraidat voivat puuttua.</p> <p><strong>Kotelo </strong>tiiviin, ruskean, päärynänmuotoisen kotelokopan sisällä.</p> <p>Jokseenkin yleinen koko maassa, mutta runsaimmillaan Etelä-Suomessa.&#xa0;</p> <p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;Otava. 290 s.</p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/saturniidae/sat-pavonia.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a>, viitattu 5.8.2020.</p> <p>Aikuisten perhosten siipien kirjailu ja väritys tekee lajista helposti tunnistettavan Suomessa. Muualla Euroopassa samannäköisiä muita <em>Saturnia</em>-suvun lajeja.</p> <p>Lajin havaitsee usein toukkana, sillä suuri ja värikäs toukka erottuu maastossa.</p> mindre påfågelspinnare Saturnia pavonia pikkuriikinkukkokehrääjä 25 <p>FM, Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> true <p>Naaras munii munat&#xa0;kehiin oksan ympäri.</p> <p>Toukka koteloituu varvikkoon tai maanpinnan tuntumaan.</p> <p>Talvehtiminen kotelona.</p>