<p>Lentää iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle.&#xa0;Käy mielellään kukilla, mm. köynnöskuusamalla, syreeneillä, varjoliljalla.</p> <p>Toukka elää lehtipuilla ja pensailla, kuten pensasangervoilla (<em>Spiraea</em>), pihasyreenillä (<em>Syringa vulgaris</em>), vadelmalla (<em>Rubus idaeus</em>), omenapuulla (<em>Malus domestica</em>) ja kuusamilla (<em>Lonicera</em>). Ainakin isompana enimmäkseen yöaktiivinen; lepää päivällä ravintokasvin lehvästössä takimmaiset käsnäjalat kiinni lehden alapinnalla tai oksalla ns. sfinksi-asennossa.</p> <p>Koteloituu jopa yli 10 cm syvyyteen maahan.</p> <p>Siipiväli ♂ 85–109 mm, ♀ 92–120 mm. Tuntosarvet valkeahkot, alapuolelta tummanruskeat. Keskiruumis selkäpuolelta mustanruskea, sen keskellä valkeanharmaa laikku; siipikansien ulkoreuna valkeahko.&#xa0;Takaruumiissa vuorottelevasti roosia ja mustia poikkivöitä ja selän keskellä melko leveä, ruskeanharmaa pitkittäisvyö, joka on keskeltä mustan viirun jakama.</p> <p>Etusiivet vaaleanruskeat, valkeahkokehnäiset. Suonet siiven ulkopuoliskossa hienosti mustat; niiden väleissä kolme vahvempaa, mustaa pitkittäisjuovaa. Sisempi poikkiviiru, keskivarjo ja ulompi poikkiviiru diffuusit, tummat, taittuvat keskilinjan etupuolella. Keskitäplä musta, L:n muotoinen. Keskisarakkeen takaosa tummanruskea, yhtyy kapeammalla varjostuksella viistoon, mustaan kärkijuovaan, jonka etupuolella valkeahkoa peitettä. Subterminaalialassa kolme valkeahkoa poikkijuovaa, joista sisimmän ulkopuolella mustahko juova. Takasiivet vaalearoosat, ulkoreunasta ruskeahkot, niissä kolme mustaa poikkivyötä.</p> <p><strong>Muna</strong> 2,08 x 1,50 mm, ovaali, himmeänkiiltoinen, vaaleanvihreä.</p> <p><strong>Toukka</strong> 90–110 mm, vihreä; jaokkeiden A1–A7 sivuilla rivi silmäänpistäviä, viistoja, violetteja, alapuolelta valko- tai keltareunaisia juovia. Peräsarvi yläpuolelta musta, alapuolelta keltainen, kärjestä musta. Hengitysaukot keltaiset. Pää vihreä, mustareunainen.</p> <p><strong> Kotelo</strong> 48–55 mm, kiiltävän punaruskea; imukärsätuppi erillinen, 6–8 mm pituinen. Kremaster leveä, siinä 2 hienoa piikkiä.</p> <p>Tummanruskeiden siipien kärkiväli on 81-120 mm ja niiden etureuna on vaalean ruskea. Takasiipien tyvet ovat ruusunpunaiset/vaalearoosat, ja niiden reunassa on kaksi tummaa juovaa, joiden keskellä on vaalea juova. Keskiruumis on selkäpuolelta mustanruskea, ja sen keskellä on valkeanharmaa laikku. Muuten tummassa takaruumiissa on ruusunpunaisia raitoja.</p><p><b>Toukka:</b>&#xa0;90-110 mm pitkä vihreä, jonka jaokkeiden A1-A7 sivuilla rivi viistoja violetti-valkoisia tai -keltaisia juovia. Piikin tyvi on vaalea ja kärki tumma. Toukan pää on vihreä ja mustareunainen.</p> <p>Luoto, L. & Luoto, H. 2021 <a href="http://www.otokkatieto.fi/species?id=338">Ötökkätieto: Syreenikiitäjä</a></p><p>Jalava, H. 2021 <a href="http://laji.fi/taxon/MX.61473?locale=en">Laji.fi Syreenikiitäjä&#xa0;</a></p> <p>Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Tavataan usein puutarhoista ja puistoista, toisinaan myös lehdoista.</p> <p><strong>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T.</strong>&#xa0;2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.</p> <p><strong>Jordan, K.</strong>&#xa0;1911–1912. Family: Sphingidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 229–273.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118, [XVI] s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Pittaway, A. R.</strong>&#xa0;2021.&#xa0;Sphingidae of the Western Palaearctic (including Europe, North Africa, the Middle East, western Siberia and western Central Asia). https://tpittaway.tripod.com/sphinx/list.htm.</p> true <p>Syreenikiitäjää esiintyy yleensä puistoissa ja kotipuutarhoissa yöllä lentäen. Aikuisia esiintyy kesä-heinäkuussa. Toukat käyttävät ravinnokseen mm. vadelmaa, syreeniä, kuusamia ja pensasangervoja, mutta niiden aiheuttamat tuhot eivät ole merkittäviä. Syreenikiitäjän toukat talvehtivat kiiltävän punaruskeassa kotelossa.</p> <p>Pihoissa, puutarhoissa, puistoissa ym. kulttuuriympäristöissä.</p> <p>Toukka käyttää ravinnokseena lehtipuita ja pensaita, kuten nimensä mukaisesti pihasyreeniä, vadelmaa, omenapuita, kuusamia ja pensasangervoja. Toukan voi tavata päivälevolla lehvästön seasta, sillä se on enimmäkseen yöaktiivinen. Koteloituu maan sisään 10 cm syvyyteen.</p> <p>Kookas ruskeansävyinen kiitäjä, jonka värityksessä on myös ruusunpunaista.&#xa0;</p><p><b>Toukka: </b>Vihreä, jonka kyjissä violetti-valkioisia tai -keltaisia juovia. Toukan piikin tyvi on vaalea ja kärki tumma.</p> <p>Oona Jääskeläinen, MMK, Helsingin yliopisto</p> 15 <p>Jani Järvi, Suomen Hyönteisseura.</p> Sphinx ligustri <p>Esiintyy enimmäkseen Etelä-Suomessa, mutta sitä on havaittu myös Oulun korkeudella.</p> <p>Täysikasvuisena vihreä, isokokoinen kiitäjäntoukka, jonka ruumiin sivuilla on valkovioletteja vinoja raitoja. Päässä on mustat raidat sivuilla. Peräsarvi on yläpuolelta ja kärjestä musta ja alapuolelta keltainen.</p><p>Värityksensä, erityisesti liilojen vinoraitojen, vuoksi ei sekoitettavissa muiden kiitäjien toukkiin.</p><p>Koko:&#xa0;90-110 mm täysikasvuisena.</p> <p>Harri Jalava</p> Linnaeus, 1758 ligustersvärmare <p>Lentää kesäkuun alusta heinäkuun puoliväliin.</p> <p>Toukka heinä–syyskuussa.</p> <p>Kotelo talvehtii.</p> <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Sphinx_Ligustri">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Sphinx_ligustri">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/sphingidae/sph-ligustri.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/s/sphinx_ligustri.html">Svenska fjärilar</a></p> syreenikiitäjä