<p>Lentää päivällä auringonpaisteessa.&#xa0;Käy mielellään kukilla, kuten syreenillä, tervakoilla ja voikukilla.</p> <p>Toukka elää kuusamilla (<em>Lonicera</em>), joskus myös lumimarjalla (<em>Symphoricarpos albus</em>) ja ruusuruoholla (<em>Knautia arvensis</em>).</p> <p>Koteloituu löyhään, maahippuja sisältävään kotelokoppaan karikkeeseen maanpinnalle.</p> 25 <p>Harri Jalava</p> <p>Valoisissa lehtimetsissä, sekametsien reunoilla, metsäaukioilla, puutarhoissa.</p> true (Linnaeus, 1758) <p>Lentää toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.</p> <p>Toukka heinä–elokuussa.</p> <p>Kotelo talvehtii.</p> <p><strong>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T.</strong>&#xa0;2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.</p> <p><strong>Jordan, K.</strong>&#xa0;1911–1912. Family: Sphingidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. 229–273.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118, [XVI] s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Pittaway, A. R.</strong>&#xa0;2021.&#xa0;Sphingidae of the Western Palaearctic (including Europe, North Africa, the Middle East, western Siberia and western Central Asia). https://tpittaway.tripod.com/sphinx/list.htm.</p> kuusamakiitäjä humledagsvärmare Hemaris fuciformis <p><a href="http://lepiforum.org/wiki/page/Hemaris_fuciformis">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Hemaris_fuciformis">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/sphingidae/hem-fuciformis.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/h/hemaris_fuciformis.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Siipiväli ♂ 38–46 mm, ♀ 39–49 mm. Tuntosarvet mustat. Ruumis oliivinvihreä; takaruumiin kaksi keskimmäistä jaoketta tumman punaruskeat, kahden seuraavan sivutupsut keltaiset. Perätöyhdöt mustat ja oliivinvihreät.</p> <p>Siivet&#xa0;läpinäkyvät, suonet tumman oliivinruskeat. Etureuna, siiven tyvi ja takareuna keskikohdan ulkopuolelle oliivinvihreät. Ulkoreunassa leveä, tumman punaruskea reunavyö. Etusiipien poikkisuoni tumman punaruskea.</p> <p><strong>Muna</strong> pieni (1,1 x 1,0 mm), lähes pallomainen, kiiltävän vaaleanvihreä.</p> <p><strong>Toukka</strong> 40–45 mm, vihreä, kellertäväpisteinen; sivuselkä juova heikko, valkeankeltainen;&#xa0;jaokkeiden A1–A7 sivuilla usein rivi ruskeanpunaisia täpliä. Vatsa tummanruskea. Peräsarvi ruskeanpunainen. Hengitysaukot valkeat, oranssikeskiset. Pää vihreä.</p> <p><strong> Kotelo</strong> solakka, 24–29 mm, mustanruskea, jaokkeiden välit ruskeankeltaiset. Kremaster litteä, kolmikulmainen, siinä lyhyitä, vahvoja koukkuja, kärki terävä, siinä 2 lyhyttä sukasta.</p>