5 Opisthograptis luteolata true <p>Valoisissa lehti- ja sekametsissä, metsäaukioilla, pensaikoissa, viljelysten reunoilla, puistoissa, puutarhoissa.</p> <p>Harri Jalava</p> <p>Lentää illalla ja yöllä; tulee valolle ja syötille.</p> <p>Toukka polyfagi lehtipuilla ja pensailla, elää mm. pihlajalla (<em>Sorbus aucuparia</em>), tuomella (<em>Prunus padus</em>), omenapuulla (<em>Malus domestica</em>), koivuilla (<em>Betula</em>), pajuilla (<em>Salix</em>) ja herukoilla (<em>Ribes</em>).</p> <p>Koteloituu ohueen, vaaleanpunertavaan koppaan karikkeen sekaan maahan.</p> <p>Siipiväli 31–39 mm. Pää ja ruumis sitruunankeltaiset.</p> <p>Etusiivet sitruunankeltaiset, etureuna ruosteenruskehtavan sävyinen. Etureunassa 3–4 ruskeareunaista, ruosteenruskeaa täplää, joista uloin suuri, kolmiomainen. Poikkiviirut heikot, harmaat, aaltoilevat, katkonaiset. Keskitäplä valkea, tumman ruosteenruskea- tai mustanruskeareunainen. Joskus näkyvissä osittainen, heikoista harmaista täplistä muodostunut aaltoviiru. Takasiivet sitruunankeltaiset; ulompi poikkiviiru ja aaltoviiru kuten etusiivissä; keskipilkku harmaa.</p> <p><strong>Muna</strong> ovaali, pinnassa hieno, monikulmioinen verkkokuvio; väri valkeahko, punanoroinen.</p> <p><strong>Toukka</strong> 28–32 mm, vanttera, hyvin oksamainen; jaokkeen T2 sivut pullistuneet; A3:n selässä suuri, kaksihalkoinen kyttyrä; jaokkeissa A4–A6 vähäiset poikittaiset kyhmyt, A5:n suurin, mutta yksi tai jopa kaikki voivat puuttua; jaokkeissa A4 ja A5 surkastuneet käsnäjalat. Ruumis sameanpurppura, vaaleanharmaa- ja punavarjoinen, ilman kuvioita. Pää vaaleampi, otsa ruumiin värinen. Tai sameanruskea–mustahko, etu- ja takapäästä vihreäkehnäinen; jaokkeen T2 sivuilla vaaleanvihertävä, kuutava merkki. Tai samean tummanharmaa; selässä rivi epäselviä, mustahkoja, rombimaisia kuvioita; sivut vaaleanharmaavarjoiset. Tai ruosteenpunainen; selässä epäselviä, vaalean sinertävänharmaita rombeja; selkäjuova hyvin häipyvän harmaa; keskimmäisten jaokkeiden sivut purppuranharmaavarjoiset. Tai vihreä; pään yläosa, selän ulokkeet ja peräkilpi tiilenpunaiset.</p> <p><strong>Kotelo</strong> 12,0–15,0 mm, okran- tai hiekanruskea, lähes himmeä, kremaster tummemman punaruskea. Pintarakenne hienohko, vain kremaster karkearyppyinen. Känsä keskiruumiin hengitysaukon takana pieni, kapea ja heikosti karvainen.&#xa0;Dorsaaliura ja sivuviillos eivät kehittyneet. Kremasterin tyvikyttyrät suuret, pitkälle eteenpäin ulottuvat, kremasteriin sulautuneet, niiden väli syvennyt. Sukaset Sd1 lähtevät suunnilleen kremasterin keskikohdasta, D1:t sen 2/3 kohdalta, molemmat ohuet ja keskipituiset. L1:t samanlaiset, lähtevät läheltä D2:ia, nämä pitemmät ja vahvemmat kuin muut, lähtevät melko läheltä toisiaan, keskipituiset ja ± yhdensuuntaiset.</p> <p>Lentää toukokuun lopulta heinäkuun loppupuolelle; melko harvinainen II sukupolvi syyskuussa.</p> <p>Toukka kesä–syyskuussa.</p> <p>Kotelo talvehtii.</p> (Linnaeus, 1758) <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Opisthograptis_luteolata">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Opisthograptis_luteolata">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="https://www.perhoset.fi/historia/ennominae/opi-luteolata.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/o/opisthograptis_luteolata.html">Svenska fjärilar</a></p> <p><strong>Barrett, C. G.</strong>&#xa0;1900. The Lepidoptera of the British Islands. Vol. VI. Heterocera, Noctuina–Geometrina. L. Reeve & Co., London. 388, [233–280] s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;17. 162 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O.</strong>&#xa0;1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;2003. Die Puppen der mitteleuropäischen Spanner (Lepidoptera, Geometridae). Unterfamilie Ennominae, 1. Teil.&#xa0;<em>Linzer biologische Beiträge</em>&#xa0;35(2): 1001–1075.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> <p><strong>Prout, L. B.</strong>&#xa0;1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.</p> <p><strong>Skou, P.</strong>&#xa0;1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2.&#xa0;Fauna Bøger, København. 332 s.</p> keltamittari