(Linnaeus, 1758) <p>Harri Jalava</p> <p>Rehevillä niityillä, ahoilla, valosissa metsiköissä yms.</p> 5 <p>Lentää heinäkuun alusta elokuun puoliväliin; harvinainen II sukupolvi syyskuussa.</p> <p>Toukka elo–toukokuussa; talvehtii keskenkasvuisena.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;17. 162 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O.</strong>&#xa0;1985.&#xa0;Suomen perhoset. Mittarit 1. Suomen Perhostutkijain Seura, Tampereen&#xa0;Kirjapaino Oy Tamprint, Tampere.&#xa0;260 s.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;2003. Die Puppen der Spanner (Lepidoptera, Geometridae) Mitteleuropas: Unterfamilie Sterrhinae.&#xa0;<em>Bonner Zoologische Beiträge</em>&#xa0;51(4): 269–296.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> <p><strong>Prout, L. B.</strong>&#xa0;1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.</p> true <p>Siipiväli 20–23 mm. Pää tumman punertavanruskea, päälaki valkea; kaulus valkeahkonokra. Koiraan tuntosarvet heikosti sahahampaiset, tasaisen ripsiset.</p> <p>Etusiipien ulkoreuna hiukan sisentynyt kärjen ja suonen M3 välistä, ulkoneva suonien M3 ja CuA1 kohdalla; takasiipien ulkoreuna samoin, sisennys M-suonien välissä.</p> <p>Etusiivet vaalean kellertävänruskeat tai punertavanokrat, pohjaväri syvyydeltään vaihtelevaa. Sisempi ja ulompi poikkiviiru hienot, kaarevat, tumman harmaanruskeat; keskivarjo leveä, harmaanruskea, joskus häipyvä. keskipilkku musta, keskivarjon kohdalla. Ulkoreunajuova yhtenäinen, tumma. Takasiivet kuten etusiivet, mutta sisempi poikkiviiru puuttuu.</p> <p><strong>Muna</strong> jokseenkin epäsäännöllisen ovaali, pinta säännöllisen kuusikulmaisen verkkoharjanteinen; väri hyvin vaalean punertavanruskea, myöhemmin keskeltä ja reunan ympäriltä tummempi.</p> <p><strong>Toukka</strong> 18–20 mm, vaalean harmahtavanokra – oliivinruskea; selkäjuova vaalea, ruskeareunainen, vahvemmin jaokkeissa A6–A9; jaokkeiden A2–A5 selässä mustat X:n muotoiset kuviot; alasivuselässä joitakin ruskeita merkkejä; sivujuova vaalea.&#xa0;Pää tummanruskea.</p> <p><strong>Kotelo</strong>&#xa0;7,6 mm, punaruskea, siipiaiheet vihertävät, jaoke A10 tummempi.&#xa0;Dorsaaliura kohtalaisen leveä, keskiosasta taaksepäin tylppäkulmaisesti ulkoneva, muuten sen takareunan hampaat pienet.&#xa0;Kremaster keskikokoinen, suunnilleen yhtä pitkä kuin tyvensä leveys tai hiukan pitempi, kärjestä pyöristynyt, dorsoventraalisesti kohtalaisen litistynyt ja hiukan pintarakenteinen. Selkäpuoli tyvestä uramaisesti syventynyt ja poikkiryppyinen. Neljä paria koukkuja suunnilleen yhtä pitkät, lyhyemmät kuin kremaster, D2:t kuitenkin hiukan muita paksummat.</p> Idaea emarginata <p>Lentää iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle (naaraat paljon huonommin),&#xa0;harvoin syötille.</p> <p>Toukka elää ruohoilla, kuten mataroilla (<em>Galium</em>) ja ratamoilla (<em>Plantago</em>),&#xa0;puolikuivilla, lakastuneilla lehdillä, sekä&#xa0;eri kasvien kuihtuneilla jätteillä.</p> <p>Koteloituu lehtien väliin maahan.</p> nyhäkulmumittari <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Idaea_emarginata">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Idaea_emarginata">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="https://www.perhoset.fi/historia/sterrhinae/ida-emarginata.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/i/idaea_emarginata.html">Svenska fjärilar</a></p> 10