<p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Eupithecia_inturbata">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Eupithecia_inturbata">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupithecia_inturbata.html">Svenska fjärilar</a></p> vaahterapikkumittari true 1 Eupithecia inturbata 20 <p>Lentää yöllä; tulee valolle. Istuu päivisin puiden rungoilla.</p> <p>Toukka elää vaahteralla (<em>Acer platanoides</em>), kukissa ja raaoissa hedelmissä.</p> <p>Koteloituu melko tiiviiseen koppaan maahan.</p> <p>Siipiväli 13–18 mm. Koiraan tuntosarvien ripsikimput pitkät. Takaruumiin tyven lähellä melko tumman punertavanruskea rengas.</p> <p>Etusiivet vaalean kellertävänharmaat, keskisarakkeen takaosassa ruskehtavanokraa sävyä. Poikkiviirut kolminkertaiset, ulommassa suonen R5 kohdalla kulma sisäänpäin ja suonen M1 kohdalla taipuma ulospäin, sen sisäpuolella joskus heikkoja, lyhyitä, mustia pitkittäisjuovia. Keskipilkku mustahko, epäsäännöllinen. Ulkosarakkeen sisäosassa 2 vaaleaa laikkua. Aaltoviiru hieno, pohjan värinen, sen takaosassa siipitaitteen kohdalla pieni leventymä. Takasiivet etusiipiä vaaleammat, heikompikuvioiset; keskipilkku harmaa. Molempien siipiparien ulkoreunajuova musta, suonien kohdalata katkonainen;&#xa0;ripset täplikkäät.</p> <p><strong>Muna</strong> vähemmän pitkänomainen kuin raitapikkumittarilla (<em>E. tenuiata</em>), melko litistynyt. Pinta sileä, ilman selvää pintarakennetta. Väri aluksi valkeahkonkeltainen, myöhemmin harmaankeltainen.</p> <p><strong>Toukka</strong> lyhyt ja vanttera, 10–12 mm, kellertävä–kellanvihreä; selkäjuova tummanvihreä tai punainen, usein katkonainen tai jaokkeiden väleistä leventynyt; sivuselkä- ja lisäsivujuova kellanvalkeahkot; sivujuova vaaleanvihreä.</p> <p><strong>Kotelo</strong> melko vanttera, pieni, 6–6,5 mm, punaruskea, siipiaiheet usein vihreät, peräpää tummempi. Pintarakenne kohtalaisen hieno – kohtalaisen karkea.&#xa0;Dorsaaliura syvempi kuin raitapikkumittarilla, tasalevyinen, takareuna hienohampainen. Sivuviillos keskipieni, kiilamainen, terävämpi, pitempi ja syvempi kuin raitapikkumittarilla. Kremaster tylpempi, lyhyempi ja leveämpi, sukaset n. 2 x pitemmät kuin kremaster. Niiden sijoittelu samankaltainen kuin raitapikkumittarilla,&#xa0;D2:t toisistaan ja L1:istä hiukan etäämmällä. Kremaster sivulta katsottuna kupera, paljon leveämpi ja tylpempi kuin raitapikkumittarilla.</p> <p>Lehdesniityillä, hakamailla, metsänreunoilla, puistoissa.</p> <p>Lentää heinäkuun lopulta syyskuun alkuun.</p> <p>Muna talvehtii.</p> <p>Toukka touko–kesäkuussa.</p> (Hübner, 1817) <p>Koiraan 8. sterniitti melko suuri, etuosasta matalalovinen; oktavaalit pitkät, taipuneet.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;17. 162 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O.</strong>&#xa0;1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.</p> <p><strong>Nieminen, M.&#xa0;&&#xa0;Kaitila, J.-P.</strong>&#xa0;2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset.&#xa0;Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.&#xa0;Sarja A 111: 1–221.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;1996. Die Puppen der mitteleuropäischen Blütenspanner.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;30: 185–283.</p> <p><strong>Petersen, W.</strong>&#xa0;1909. Ein Beitrag zur Kenntnis der Gattung&#xa0;<em>Eupithecia</em>&#xa0;Curt.&#xa0;<em>Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris"</em> 22(4): 203–314, [1–28].</p> <p><strong>Prout, L. B.</strong>&#xa0;1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.</p> <p><strong>Skou, P.</strong>&#xa0;1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2.&#xa0;Fauna Bøger, København. 332 s.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1977. Die Blütenspanner Westfalens (Lepidoptera Geometridae). Teil 2: Die Raupen und ihre Futterpflanzen.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;11: 41–98.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1988. Die Blütenspanner Mitteleuropas (Lepidoptera, Geometridae: Eupitheciini). Teil 2:&#xa0;<em>Gymnoscelis rufifasciata</em>&#xa0;bis&#xa0;<em>Eupithecia insigniata</em>.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;22: 5–81.</p> <p>Harri Jalava</p>