<p>Koiraan 8. sterniitti leveä, etupäästä sisentynyt, taaksepäin jonkin verran kapeneva. Oktavaalit lyhyet, n. 1/4 sterniitin pituudesta, hiukan sisäänpäin taipuneet.</p> <p>Naaraan cingulumin etureuna ei sydämenmuotoinen. Corpus bursae keskeltä hiukan kuroutunut, sen piikit vahvempia kuin kuusenkäpymittarilla, etummainen piikkiala ulottuu bursan etureunaan.</p> <p>Kuusi- ja kuusisekametsissä.</p> 2 kuusensiemenmittari (Goeze, 1781) <p>Lentää illalla; tulee melko huonosti valolle.</p> <p>Toukka elää kuusella&#xa0;(<em>Picea abies</em>), joskus männyllä (<em>Pinus sylvestris</em>), nuorissa kävyissä, joihin kaivaa käytäviä. Syö säännöllisesti männynkäpykoisan (<em>Dioryctria abietella</em>) toukkia ja koteloita.</p> <p>Koteloituu lujaan koppaan ravintokasvin kaarnan rakoon tai neulasten väliin maahan rungon lähelle.</p> <p><strong>Dietze, K.</strong> 1901. Beiträge zur Kenntniss der Eupithecien. <em>Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris"</em> 14: 139–144.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;17. 162 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O.</strong>&#xa0;1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;1996. Die Puppen der mitteleuropäischen Blütenspanner.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;30: 185–283.</p> <p><strong>Petersen, W.</strong>&#xa0;1909. Ein Beitrag zur Kenntnis der Gattung&#xa0;<em>Eupithecia</em>&#xa0;Curt.&#xa0;<em>Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris"</em> 22(4): 203–314, [1–28].</p> <p><strong>Prout, L. B.</strong>&#xa0;1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.</p> <p><strong>Skou, P.</strong>&#xa0;1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2.&#xa0;Fauna Bøger, København. 332 s.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1977. Die Blütenspanner Westfalens (Lepidoptera Geometridae). Teil 2: Die Raupen und ihre Futterpflanzen.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;11: 41–98.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1988. Die Blütenspanner Mitteleuropas (Lepidoptera, Geometridae: Eupitheciini). Teil 2:&#xa0;<em>Gymnoscelis rufifasciata</em>&#xa0;bis&#xa0;<em>Eupithecia insigniata</em>.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;22: 5–81.</p> <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Eupithecia_abietaria">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Eupithecia_abietaria">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupithecia_abietaria.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun.</p> <p>Toukka heinä–syyskuussa.</p> <p>Kotelo talvehtii, usein kaksi kertaa.</p> Eupithecia abietaria 20 <p>Siipiväli 20–25 mm. Huulirihmat hiukan pitemmät kuin silmän läpimitta. Takaruumiissa ruskeanpunainen vyö tyven lähellä ja sivuilla mustia täpliä.</p> <p>Etusiivet vaalean okranharmaat, niissä epäselviä, kaarevia, harmaanruskeita poikkijuovia. Tyvipoikkiviiru kulmikas, musta, sen ulkopuolella punertavanruskea poikkivyö; sisempi ja ulompi poikkiviiru hienot, kaksinkertaiset, ruskehtavat, vahvemmat etureunassa, suonien kohdalla mustat täplät, ulompi keskeltä kulmikas. Keskipilkku suuri, ovaali, musta. Ulkosarakkeen sisäosa punertavanruskea, ulko-osa harmaa; aaltoviiru vahvahampainen, valkea. Takasiivet kuten etusiivet, mutta kuviot harmaammat, vähemmän selvät. Molempien siipiparien ulkoreunassa rivi hienoja, mustia juovia; ripset vaalean- ja tummanruskeatäpläiset.</p> <p><strong> Muna</strong> pitkänomisen ovaali, vahvasti litistynyt; pinta vain kohtalaisen kiiltävä, siinä melko syviensäännöllisen kuusikulmaisten kuoppien muodostama rakenne, joka on karkeampi kuin kuusenkäpymittarilla (<em>E. analoga</em>), kuopat ovat enemmän keilamaisesti syvenneet. Väri aluksi valkea, myöhemmin sameanpunainen.</p> <p><strong>Toukka</strong> vanttera ja paksu, 15–16 mm, vaaleanroosa–voimakkaan lihanpunainen. Pää lähes yhtä leveä kuin jaoke T1, kiiltävän musta; niskakilpi ja hienot nystyrät kiiltävän mustat.</p> <p><strong>Kotelo</strong> suuri, kohtalaisen solakka,&#xa0;8–10 mm, punaruskea–tummanruskea. Pintarakenne karkea, pää ja keskiruumis vahvasti ryppyiset. Labrum pyöristynyt. Dorsaaliura verrattain matala, sen takareunassa useita pieniä ja leveitä ulkonemia. Sivuviillos leveä, verrattain lyhyt, tylppä ja matala. Jaokkeessa A10 ei selviä frontolateraalisia kohoumia.&#xa0;Kremaster selkäpuolelta katsottuna huonosti erottuva, lyhyen kolmiomainen, sivut kohtalaisen kaarevat, tyviosassa melko selviä pintakuvioita; vatsapuoli tuskin syventynyt. Kremaster sivulta katsottuna leveän kiilamainen. Sukaset&#xa0;D2 vahvat, hiukan kremasteria pitemmät, muut sukaset paljon pienemmät, mutta suhteellisen paksut.&#xa0;Sd1:t lähtevät läheltä kremasterin tyveä, D1:t sen keskikohdan takaa, verrattain läheltä toisiaan, L1:t läheltä D2:ia, nämä läheltä toisiaan kremasterin kärjestä.</p> <p>Harri Jalava</p> true