<p>Harri Jalava</p> <p>Koiraan 8. sterniitti kapeahko, sen&#xa0;etuosan lovi litteä, takaosan lovi syvä; oktavaalit tuskin paksummat kuin itse sterniitti.</p> (Denis & Schiffermüller, 1775) 4 <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;17. 162 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O.</strong>&#xa0;1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.</p> <p><strong>Nieminen, M.&#xa0;&&#xa0;Kaitila, J.-P.</strong>&#xa0;2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset.&#xa0;Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.&#xa0;Sarja A 111: 1–221.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;1996. Die Puppen der mitteleuropäischen Blütenspanner.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;30: 185–283.</p> <p><strong>Petersen, W.</strong>&#xa0;1909. Ein Beitrag zur Kenntnis der Gattung&#xa0;<em>Eupithecia</em>&#xa0;Curt.&#xa0;<em>Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris"</em> 22(4): 203–314, [1–28].</p> <p><strong>Prout, L. B.</strong>&#xa0;1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.</p> <p><strong>Skou, P.</strong>&#xa0;1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2.&#xa0;Fauna Bøger, København. 332 s.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1977. Die Blütenspanner Westfalens (Lepidoptera Geometridae). Teil 2: Die Raupen und ihre Futterpflanzen.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;11: 41–98.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1988. Die Blütenspanner Mitteleuropas (Lepidoptera, Geometridae: Eupitheciini). Teil 2:&#xa0;<em>Gymnoscelis rufifasciata</em>&#xa0;bis&#xa0;<em>Eupithecia insigniata</em>.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;22: 5–81.</p> Eupithecia linariata true <p>Siipiväli 14–18 mm. Pää tummanruskea. Keski- ja takaruumis okrankeltaiset, jälkimmäisen selässä pieniä, mustia kohopilkkuja, 2. jaoke mustanruskea.</p> <p>Etusiivet kirkkaan okrankeltaiset, niissä harmaita, kaarevia poikkijuovia. Tyvipoikkiviiru mustahko, sen ulkopuolella punertavan okranruskea poikkivyö. Keskisarake mustanharmaa, sen reunoilla mustia nuolitäpliä, reunat valkeat, ulompi tylppäkulmainen. Keskipilkku musta. Ulkosarakkeen sisäosassa punertavan okranruskea poikkivyö; aaltoviiru valkeahko, sen reunoissa paikoin mustia merkkejä. Takasiivet valkeahkonharmaat, tummanharmaapoikkijuovaiset; keskipilkku tummanharmaa; ulkosarakkeen sisäreunassa okra poikkivyö.</p> <p><strong>Muna</strong> hiukan litistynyt; pinnassa epäsäännöllisen muotoisten kuoppien muodostama rakenne. Väri ensin keltainen, myöhemmin oranssi.</p> <p><strong>Toukka</strong> paksu, edestä kaventunut, 13–15 mm. Kukilla elävä tyyppi: kullankeltainen–kellanvihreä; kuviot enimmäkseen vahvat: vaihtelevan levyisiä tummanruskeita, rosoisia poikkivöitä, jotka työntyvät yhteen päätä kohden. Siemenillä elävä tyyppi: mehuvihreä; kuviot tummanvihreitä tai ruskeanvihreitä, rosoisia poikkivöitä, jotka usein ovat pienentyneet tai häipyvät.</p> <p><strong>Kotelo</strong> suurehko, kohtalaisen solakka, 6,5–8 mm, savenkeltainen, selkä punertavanruskea, siipiaiheet yleensä vihreät. Pintarakenne karkea.&#xa0;Dorsaaliura syvä, sen takareunassa keskellä vain yksi suuri ulkonema, joka on tyvestä leveä, kärjestä hammasmainen. Sivuviillos suuri, yleensä terävän hammasmainen. Jaokkeessa A10 selvät frontolateraaliset kohoumat. Liitos kremasteriin viisto tai jyrkähkö. Kremaster selkäpuolelta katsottuna erottuva, pitempi kuin tyvensä leveys, kielimäinen, kohtalaisen suippo, korkeintaan tyvestä hiukan poikkiuurteinen, muutoin hienopintarakenteinen, vatsapuoli ei syventynyt. Sukaset ohuet, D2:t selvästi suuremmat kuin muut, lyhyemmät kuin kremasterin pituus, lähtevät läheltä toisiaan, lähes yhdensuuntaiset.&#xa0;L1:t lähellä D2:ia, Sd1:t lähempänä D1:iä kuin L1:iä, hiukan D1:ien korkeuden alapuolella; nämä sijaitsevat kremasterin keskikohdan takana melko lähellä toisiaan.</p> kannusruohomittari <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Eupithecia_linariata">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Eupithecia_linariata">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupithecia_linariata.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Kedoilla, pientareilla.</p> <p>Lentää yöllä; tulee hyvin valolle.</p> <p>Toukka elää kannusruoholla (<em>Linaria vulgaris</em>), kukilla ja siemenillä.</p> <p>Koteloituu melko löyhään, kasvinosista koottuun koppaan maahan.</p> <p>Lentää kesäkuun loppupuolelta syyskuun alkuun, ainakin osittain kahtena sukupolvena.</p> <p>Toukka heinä–lokakuussa.</p> <p>Kotelo talvehtii.</p> 5