<p>Lentää toukokuun lopulta heinäkuun alkuun.</p> <p>Toukka heinä–syyskuussa.</p> <p>Kotelo talvehtii, joskus kahdesti.</p> <p>Siipiväli 16–21 mm. Takaruumiin tyven lähellä tummanruskea rengas.</p> <p>Etusiivet melko suipot, vaalean ruskehtavanharmaat, niissä tylppäkulmaisia, melko tumman harmaanruskeita poikkijuovia. Ulompi poikkiviiru etureunan lähellä jyrkkämutkainen, sitten lähes suora, sen sisäpuolella 5–6 mustaa, hienoa nuolitäplää. Musta keskipilkku selvä, pieni,&#xa0;juovamainen. Ulkosarake tumma, katkennut suonien M1 ja CuA1 kohdalta; aaltoviiru melko epäselvä. Takasiivet vaalean ruskehtavanharmaat, niissä epäselviä, harmaita poikkijuovia; keskipilkku sekä laikku sisäreunassa lähellä tyveä tummanharmaat.</p> <p><strong>Muna</strong> hyvin säännöllisen muotoinen, koska molemmat navat ovat yhtä pyöristyneet; se on solakka ja sivuilta litistynyt. Pintarakenne koostuu matalista, epäsäännöisen muotoisista, mutkaisista kuopista. Väri aluksi valkea, myöhemmin kalpeankeltainen.</p> <p><strong>Toukka</strong> hyvin hoikka, 20–24 mm,&#xa0;voimakkaan lehdenvihreä; selkäjuova hyvin hieno, tummanvihreä, usein vain heikosti näkyvä, siinä joka jaokkeessa punertava tai punaruskea, takaa avonainen ovaali, okratäytteinen merkki. Sivujuova heikosti harjannemainen, keltainen tai kirkkaanpunainen. Peräkilpi tummanpunainen, samoin juova peräjaloissa. Pää litteä, vaaleanruskea, siinä tummanruskea sivujuova.</p> <p><strong>Kotelo</strong> suurehko, melko solakka, 7–8 mm, tumman oliivinruskea, siipiaiheet tummanvihreät, takaruumiin vatsapuoli savenkeltainen. Pintarakenne melko hieno. Pää ja keskiruumis selvästi ryppyiset, siipiaiheet verrattain hienoryppyiset. Metanotum ilma pistekuoppia, jaokkeen A1 takareunassa vain joitakin. Dorsaaliura matalahko, takaa tummareunainen, siinä korkeintaan 3 lyhyttä, leveää, lovimaista kaudaaliulkonemaa (ja joskus joitakin heikkoja niiden sivuilla). Sivuviillos suuri, pitkä ja syvä, kärjestä hiukan poikkipäinen. Jaokkeen A10 vatsapuoli uurteinen, sen frontolateraaliset kohoumat matalat. Kremaster selkäpuolelta katsottuna vähän erottuva, lyhyt, tylpän pyöristynyt, selkäpuolelta tyvestä hiukan poikkiryppyinen, vatsapuolelta syvennyt. Sukaset hienot, ohuet ja lähes samansuuruiset, pitemmät kuin kremaster. D1:t lähtevät kremasterin tyven läheltä, kaukaa toisistaan, lähes kremasterin reunasta. Sd1:t, L1:t ja D2:t tasaisin välein toisistaan.</p> (Hübner, 1813) <p>Lentää illalla ja yöllä; tulee hyvin valolle.</p> <p>Toukka elää eritoten pihlajalla&#xa0;(<em>Sorbus aucuparia</em>), mutta myös muilla lehtipuilla ja pensailla, kuten tuomella (<em>Prunus padus</em>), omenapuulla (<em>Malus domestica</em>), korpipaatsamalla (<em>Frangula alnus</em>), pajuilla (<em>Salix</em>), herukoilla (<em>Ribes</em>), happomarjoilla (<em>Berberis</em>) ja kuusamilla (<em>Lonicera</em>); syö lehtiä.</p> <p>Koteloituu melko lujaan koppaan lehtikarikkeen sekaan maahan.</p> 5 true <p>Koiraan 8. sterniitti edestä leveälti ja hyvin syvään sisentynyt, kepenee taaksepäin terävän kolmiomaisesti, takakärki pyöristynyt, heikkolovinen.</p> <p>Lehtimetsien reunoilla, pensaikkoisilla mäillä, puistoissa, puutarhoissa.</p> pihlajapikkumittari <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;17. 162 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O.</strong>&#xa0;1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;1996. Die Puppen der mitteleuropäischen Blütenspanner.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;30: 185–283.</p> <p><strong>Petersen, W.</strong>&#xa0;1909. Ein Beitrag zur Kenntnis der Gattung&#xa0;<em>Eupithecia</em>&#xa0;Curt.&#xa0;<em>Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris"</em> 22(4): 203–314, [1–28].</p> <p><strong>Prout, L. B.</strong>&#xa0;1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.</p> <p><strong>Skou, P.</strong>&#xa0;1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2.&#xa0;Fauna Bøger, København. 332 s.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1977. Die Blütenspanner Westfalens (Lepidoptera Geometridae). Teil 2: Die Raupen und ihre Futterpflanzen.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;11: 41–98.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1988. Die Blütenspanner Mitteleuropas (Lepidoptera, Geometridae: Eupitheciini). Teil 2:&#xa0;<em>Gymnoscelis rufifasciata</em>&#xa0;bis&#xa0;<em>Eupithecia insigniata</em>.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;22: 5–81.</p> <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Eupithecia_exiguata">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Eupithecia_exiguata">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupithecia_exiguata.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Harri Jalava</p> 46 Eupithecia exiguata