true <p>Harri Jalava</p> <p>Lentää kesäkuun loppupuolelta heinäkuun loppuun.</p> <p>Toukka heinä–elokuussa.</p> <p>Kotelo talvehtii.</p> kohokkipikkumittari <p>Koiraan 8. sterniitti koostuu kahdesta keskeltä toisiaan koskettavasta osasta. Oktavaalit pitkät, vahvasti kitinisoituneet, pihtimäisesti taipuneet. Ne päättyvät kahteen lyhyeen, pyöristyneeseen kärkeen.</p> <p>Siipiväli 20–24 mm. Takaruumis etusiipien värinen, sen 2. jaokkeessa musta rengas.</p> <p>Etusiivet harmahtavanokrat tai kalpeanbeesit, kuviot terävän mustat. Tyvipoikkiviiru ja keskivarjo yksinkertaiset, sisempi ja ulompi poikkiviiru kolminkertaiset, vaaleatäytteiset, aaltoilevat. Keskipilkku suuri, musta, juovamainen, koskettaa keskivarjon kulmaa. Keskisarakkeen takaosan suonet mustat, ulkosarakkeen saroissa etummaisia lukuunottamatta mustat pitkittäisjuovat. Aaltoviiru puuttuu. Ulkoreunajuova musta, suonien kohdalta katkonainen. Ripset tummatäpläiset. Takasiivet kuten etusiivet, mutta etupuoliskostaan hiukan vaaleammat, kuviot heikommat paitsi sisäreunassa; sisempi poikkiviiru yksinkertainen; keskipilkku tummanharmaa.</p> <p><strong>Muna</strong> ovaali, sen pinnassa matalia kuoppia, jotka ovat aaltoilevien harjanteiden reunustamat. Väri aluksi valkea, 1 päivän kuluttua valkeahkonvihreä.</p> <p><strong>Toukka</strong> melko solakka, 17–19 mm. Nuorena yksivärisen ruskeanharmaa–suklaanruskea. Täysikasvuisena ruskeanharmaa; selkä leveälti tumman ruskeanharmaa; sivut vaalean harmaankeltaiset. Pää kiiltävän musta.</p> <p><strong>Kotelo</strong> melko suuri, kohtalaisen solakka, 8–10 mm, nahanruskea. Pintarakenne karkea. Sivuviillos usein hyvin pitkä. Dorsaaliuran kaudaaliulkonemat jokseenkin kiilamaiset, niiden sivut melko viistot, kärjestä poikkipäiset. Kremaster selkäpuolelta katsottuna suipon kielimäinen. Sukaset D1 lähtevät kremasterin keskikohdan takaa,&#xa0;Sd1:t selvästi niiden takaa, usein lähes D1:ien ja L1:ien puolivälistä.&#xa0;Kremaster tyvipuoliskostaan usein hiukan poikkiryppyinen.</p> 8 <p>Lentää illalla ja yöllä; tulee valolle. Käy mm. nurmikohokin kukilla.</p> <p>Toukka elää nurmikohokilla (<em>Silene vulgaris</em>), myös puna-ailakilla (<em>Silene dioica</em>), mäkitervakolla (<em>Viscaria vulgaris</em>) ym. kohokkikasveilla (Caryophyllaceae). Yöaktiivinen.</p> <p>Koteloituu löyhään, maapartikkeleista ja kasvinosista valmistettuun koppaan heti maanpinnan alapuolelle.</p> 30 Eupithecia venosata <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Eupithecia_venosata">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Eupithecia_venosata">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupithecia_venosata.html">Svenska fjärilar</a></p> (Fabricius, 1787) <p>Kedoilla, rantaniityillä, pientareilla.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1915. Sommerfugle. IV. Natsommerfugle. III. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;17. 162 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Mikkola, K., Jalas, I. & Peltonen, O.</strong>&#xa0;1989. Suomen perhoset. Mittarit 2. Suomen Perhostutkijain Seura, Recallmed Oy, Hanko. 280 s.</p> <p><strong>Nieminen, M.&#xa0;&&#xa0;Kaitila, J.-P.</strong>&#xa0;2000. Saaristomeren kansallispuiston niittyjen ja hakojen perhoset.&#xa0;Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja.&#xa0;Sarja A 111: 1–221.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;1996. Die Puppen der mitteleuropäischen Blütenspanner.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;30: 185–283.</p> <p><strong>Petersen, W.</strong>&#xa0;1909. Ein Beitrag zur Kenntnis der Gattung&#xa0;<em>Eupithecia</em>&#xa0;Curt.&#xa0;<em>Deutsche Entomologische Zeitschrift "Iris"</em> 22(4): 203–314, [1–28].</p> <p><strong>Prout, L. B.</strong>&#xa0;1912–1916. The Palaearctic Geometrae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. IV. Volume. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. S. I–V, 1–479.</p> <p><strong>Skou, P.</strong>&#xa0;1984. Nordens Målere. Håndbog over de danske og fennoskandiske arter af Drepanidae og Geometridae (Lepidoptera). Danmarks Dyreliv 2.&#xa0;Fauna Bøger, København. 332 s.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1977. Die Blütenspanner Westfalens (Lepidoptera Geometridae). Teil 2: Die Raupen und ihre Futterpflanzen.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;11: 41–98.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong> 1986. Blütenspanner-Beobachtungen 9 (Lepidoptera Geometridae). Über die Lebensweisen von <em>Eupithecia venosata</em> Fabricius, 1787 und <em>Eupithecia schiefereri</em> Bohatsch, 1893. <em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em> 20: 5–18.</p> <p><strong>Weigt, H.-J.</strong>&#xa0;1990. Die Blütenspanner Mitteleuropas (Lepidoptera, Geometridae: Eupitheciini). Teil 3:&#xa0;<em>Eupithecia sinuosaria</em>&#xa0;bis&#xa0;<em>pernotata</em>.&#xa0;<em>Dortmunder Beiträge zur Landeskunde</em>&#xa0;24: 5–100.</p>