<p>Harri Jalava</p> <p>Tuorepohjaisilla haapaa ja pajua kasvavilla metsänreunoilla, seka- ja lehtimetsissä, pensaikoissa, puistoissa toukokuun puolivälistä heinäkuun puoleenväliin; vähälukuinen II sukupolvi heinä–lokakuussa. Lentää yöllä; tulee valolle.</p><p>Toukka 30–40 mm, siniharmaa, kellertävän vihreänharmaa tai vaaleanharmaa, hienosti mustahkosirotteinen; selkäjuova punertava tai mustahko; jaokkeesta T2 alkaen joka jaokkeessa 6 oranssinkeltaista nystyrää poikittaisessa rivissä; jaokkeiden A1 ja A8 selkäkyttyrät matalat, mustahkot. Karvoitus harmaata. Hengitysaukot mustat. Pää musta, keskeltä oranssi. </p><p>Elää kesäkuun lopulta elokuun puoleenväliin ja etelässä usein myös elokuun lopulta lokakuun alkuun pajuilla (<i>Salix</i>) ja haavalla (<i>Populus tremula</i>); yhteenkudottujen lehtien välissä suojassa, josta käy syömässä läheisiä lehtiä. Koteloituu yhteenkudottujen lehtien väliin ohutseinäiseen, valkeahkoon kotelokoppaan. Kotelo 14–17 mm, kiiltävän tumman punaruskea, selkä ja siipiaiheet mustat. Kremaster pidentynyt karkeaksi ulokkeeksi, jonka päässä väkäsellinen levy. Kotelo talvehtii.</p> punapystyperä <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Clostera_Curtula">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Clostera_curtula">Moth Dissection UK</a>. Genitaalit</p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/clostera_curtula.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Grünberg, K. 1912. Family: Notodontidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 281–319. </p><p>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T. 2006. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna DE 55-63. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. ISBN 978-91-88506-58-0. 480 s. </p><p>Klöcker, A. 1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118 s. </p><p>Marttila, O. et al. 1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. ISBN 951-26-4145-3. 384 s. </p><p>Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s. </p><p>Schintlmeister, A. 1987. Beiträge zur Insektenfauna der DDR: Lepidoptera – Notodontidae. Beiträge zur Entomologie 37:35–82. </p><p>Spuler, A. 1908. Die Schmetterlinge Europas. I. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. CXXVII+385 s. </p> <p><strong>Grünberg, K.</strong>&#xa0;1912. Family: Notodontidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 284–319.</p> <p><strong>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T.</strong>&#xa0;2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118 s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> <p><strong>Schintlmeister, A.</strong>&#xa0;1987. Beiträge zur Insektenfauna der DDR: Lepidoptera – Notodontidae.&#xa0;<em>Beiträge zur Entomologie</em>&#xa0;37: 35–82.</p> <p>Lentää&#xa0;toukokuun puolivälistä heinäkuun puoleenväliin; vähälukuinen II sukupolvi heinä–lokakuussa.</p> <p>Toukka&#xa0;kesäkuun lopulta elokuun puoleenväliin ja etelässä usein myös elokuun lopulta lokakuun alkuun.</p> <p>Kotelo talvehtii.</p> <p>Lentää yöllä; tulee valolle.</p> <p>Toukka elää pajuilla (<em>Salix</em>) ja haavalla (<em>Populus tremula</em>); yhteenkudottujen lehtien välissä suojassa, josta käy syömässä läheisiä lehtiä.</p> <p>Koteloituu yhteenkudottujen lehtien väliin ohutseinäiseen, valkeahkoon kotelokoppaan.</p> (Linnaeus, 1758) true 0 <p>Siipiväli ♂ 29–36 mm, ♀ 33–38 mm. Ruumis vaaleanharmaa–vaalean punertavanharmaa; päälaki ja keskiruumiin keskiosa tumman punaruskea–tummanruskea. Takaruumiin perätupsun kärki tumman punaruskea. Etusiivet vaaleanharmaat–punertavanharmaat, harvaan mustasirotteiset. Poikkiviirut hienot, valkeahkot, ulkopuolelta ruskeareunaiset; tyvipoikkiviiru suora, takaviisto; sisempi hiukan taipunut sisäänpäin; keskisarakkeen takapuoliskon keskellä takaviisto juova, joka ei ulotu takareunaan. Ulompi poikkiviiru etuosastaan hiukan mutkainen, etureunassa vahvempi; se kulkee suuren, puolisuunnikasmaisen, punaruskean kärkilaikun sisäreunaa pitkin (vrt. <i>C. anachoreta</i>); tämä on sisäreunastaan tummempi. Kärkilaikun poikki kulkee aaltoviiru, joka muodostuu rivistä mustahkoja täpliä, ei ulotu kärkilaikun takapuolelle (vrt. <i>C. anachoreta</i>). Takasiivet vaalean ruskeanharmaat.</p> 10 <p>Siipiväli ♂ 29–36 mm, ♀ 33–38 mm. Tuntosarvet harmaanruskeat. Ruumis vaaleanharmaa–vaalean punertavanharmaa; päälaki ja keskiruumiin keskiosa tumman punaruskea–tummanruskea. Takaruumiin perätupsun kärki tumman punaruskea.</p> <p>Etusiivet vaaleanharmaat–punertavanharmaat, harvaan mustasirotteiset. Poikkiviirut hienot, valkeahkot, ulkopuolelta ruskeareunaiset; tyvipoikkiviiru suora, takaviisto; sisempi hiukan taipunut sisäänpäin; keskisarakkeen takapuoliskon keskellä takaviisto juova, joka ei ulotu takareunaan. Ulompi poikkiviiru etuosastaan hiukan mutkainen, etureunassa vahvempi; se kulkee suuren, puolisuunnikasmaisen, punaruskean kärkilaikun sisäreunaa pitkin (vrt. harmopystyperä (<em>C. anachoreta</em>)); tämä on sisäreunastaan tummempi. Kärkilaikun poikki kulkee aaltoviiru, joka muodostuu rivistä mustahkoja täpliä, ei ulotu kärkilaikun takapuolelle (vrt.&#xa0;<em>C. anachoreta</em>). Takasiivet vaalean ruskeanharmaat.</p> <p><strong>Muna</strong> puolipallomainen, sileä; väri sinivihreä.</p> <p><strong>Toukka</strong> 30–40 mm, siniharmaa, kellertävän vihreänharmaa tai vaaleanharmaa, hienosti mustahkosirotteinen; selkäjuova punertava tai mustahko; jaokkeesta T2 alkaen joka jaokkeessa 6 oranssinkeltaista nystyrää poikittaisessa rivissä; jaokkeiden A1 ja A8 selkäkyttyrät matalat, mustahkot. Karvoitus harmaata. Hengitysaukot mustat. Pää musta, keskeltä oranssi.</p> <p><strong>Kotelo</strong> 14–17 mm, kiiltävän tumman punaruskea, selkä ja siipiaiheet mustat. Kremaster pidentynyt karkeaksi ulokkeeksi, jonka päässä väkäsellinen levy.</p> Clostera curtula <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Clostera_Curtula">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Clostera_curtula">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/notodontidae/clo-curtula.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/clostera_curtula.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Tuorepohjaisilla haapaa ja pajua kasvavilla metsänreunoilla, seka- ja lehtimetsissä, pensaikoissa, puistoissa.</p>