Orgyia recens <p><strong>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T.</strong>&#xa0;2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1909. Sommerfugle. II. Natsommerfugle. I. Del. Danmarks Fauna 7. 118 s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Patočka, J. & Turčáni, M.</strong> 2008.&#xa0;Contribution to the description of pupae of the western Palaearctic lymantriids (Lepidoptera, Lymantriidae). <em>Linzer biologische Beiträge</em> 40: 901–920.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> <p><strong>Pöyry, J.</strong>&#xa0;2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi.&#xa0;<em>Suomen ympäristö</em>&#xa0;490: 213–257. Helsinki.</p> <p><strong>Strand, E.</strong>&#xa0;1910–1911. Family:&#xa0;Lymantriidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 109–141.</p> (Hübner, 1819) <p>Harri Jalava</p> kirjotupsukas true <p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Orgyia_Recens">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Orgyia_recens">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/lymantriinae/org-recens.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/o/orgyia_recens.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Koiras lentää päivällä auringonpaisteessa. Naaras tulee ulos vain kotelokopan sisemmästä osasta ja jää ulomman, edestä avonaisen osan sisään.</p> <p>Toukka polyfagi, elää lehtipuilla, pensailla ja varvuilla kuten koivulla (<em>Betula</em>), pajuilla (<em>Salix</em>) ja mustikalla (<em>Vaccinium myrtillus</em>).</p> <p>Koteloituu löyhään, munanmuotoiseen, ruskehtavaan kotelokoppaan.</p> 30 <p>Aikuinen&#xa0;kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun.</p> <p>Toukka&#xa0;elo–toukokuussa; talvehtii pienenä.</p> <p>♂: Siipiväli 28–33 mm. Tuntosarvet beesit–vaaleanruskeat, kampahampaat tumman harmaanruskeat. Ruumis ruskea–tummanruskea.</p> <p>Etusiivet kastanjanruskeat. Tyvisarakkeessa vaaleita juovia ja punaruskea, vaalearenkainen laikku. Poikkiviirut tummat. Munuaistäplä tumma, vaaleareunainen. Aaltoviiru vaalea, keskeltä epäselvä, etu- ja takareunasta leventynyt, valkea. Etureunassa ulkosarakkeen sisäosassa oranssi laikku. Takasiivet mustahkonruskeat.</p> <p>♀: Pituus 15–19 mm, leveys 8–10 mm. Tuntosarvet lyhyet, sahahampaiset.&#xa0;Ruumis tumman harmaanbeesi. Raajat kaljut. Siiventyngät hyvin lyhyet, harmaanbeesit, pitkäkarvaiset.</p> <p><strong>Muna</strong> pallomainen, valkeahko, mikropyylitäplä tummempi.&#xa0;</p> <p><strong>Toukka</strong> 30–40 mm, musta; sivuselkä- ja sivujuova oranssit; selässä jaokkeissa A1–A4 4 kellanruskeaa, pensselimäistä karvatupsua; jaokkeiden T1 ja A8 törröttävät karvatupsut mustasulkaiset – sulkakarvat tupsujen kärjessä pitemmät, jolloin tupsut näyttävät nuijapäisiltä. Nystyrät valko- tai keltakarvaiset. Selässä jaokkeissa A6 ja A7 kaksi vaaleanbeesiä rauhasaukkoa. Pää mustanharmaa, kaulus punainen.</p> <p><strong>Kotelo</strong> vanttera, 12–19 mm (naaraalla suurempi kuin koiraalla), vahvasti kiiltävän ruskeanmusta. Koiraskotelon takaruumis okrankeltainen, naaraskotelon takaruumiin jaokkeiden välit oranssit. Päälaella ja selkäpuolella pitkiä, ohuita, ruskeanharmaita karvoja; selkäpuolella jaokkeissa A1–A3 kussakin laikku valkeahkoja, pyöreitä suomuja. Kremaster pitkä, sen kärjessä pieni nippu lyhyitä, koukkumaisia sukasia.</p> <p>Rämeillä ja niiden pensaikkoisilla reunamilla, taimikoissa, kuivilla kankailla, kosteilla rantaniityillä.</p>