<p><a href="http://www.lepiforum.de/lepiwiki.pl?Eilema_Lurideola">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Eilema_lurideola">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/arctiinae/eil-lurideolum.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eilema_lurideola.html">Svenska fjärilar</a></p> <p>Koiraan sivulämssä leveä ja pyöristynyt; sacculuksen kärkiuloke vahva, taipunut. Vesica selvästi lyhyempi kuin lyijykeltasiivellä (<em>E. complanum</em>) ja divertikkelit erinäköiset.</p> <p>Naaraan corpus bursae jakautunut kahteen lähes samankokoiseen lohkoon.</p> <p>Harri Jalava</p> 3 <p>Siipiväli 26–35 mm. Tuntosarvet okrankeltaiset–tummanharmaat. Pää oranssinkeltainen; kaulus oranssinkeltainen, sen keskellä diffuusirajainen, harmaa osa (vrt. lyijykeltasiipi (<em>E. complanum</em>)). Keski- ja takaruumis lyijynharmaat, jälkimmäisen takaosa keltainen.</p> <p>Etusiivet lyijynharmaat; etureunassa keltainen–oranssinkeltainen juova, joka on selvästi kapeampi siiven kärjen lähellä. Koiraalla etureuna tyvestä musta. Ripset keltaiset. Takasiivet vaaleankeltaiset.</p> <p><strong>Muna</strong> pallomainen, alapuoli litistynyt; väri kiiltävän vihertävä.</p> <p><strong>Toukka</strong> 23–26 mm, hyvin tumman harmaa; karvat mustat ja kellertävät; selkä- ja sivuselkäjuova mustat; sivujuova oranssi. Pää musta.</p> <p><strong>Kotelo</strong> melko kapea,&#xa0;9,5–12 mm, kiiltävän vaaleanruskea–oranssinruskea. Jaokkeiden A4–A6 pistekuopat pienet, eivät kovin tiheässä; hengitysaukot verrattain leveät.</p> <p>Lentää yöllä; lähtee häirittynä herkästi lentoon myös päivällä. Tulee hyvin valolle ja syötille.</p> <p>Toukka&#xa0;elää kivien ja vanhojen runkojen jäkälillä, kuten isokarpeilla (<em>Parmelia</em>).</p> <p>Koteloituu vaaleaan kotelokoppaan kaarnanrakoon.</p> (Zincken, 1817) harmokeltasiipi <p>Lehti-, seka- ja havumetsissä, metsänreunoilla, niityillä, hakamailla, kallioilla.</p> Eilema lurideola <p>Lentää&#xa0;kesäkuun loppupuolelta elokuun loppuun.</p> <p>Toukka&#xa0;elo–kesäkuussa; talvehtii keskenkasvuisena.</p> <p><strong>Hampson, G. F.</strong>&#xa0;1900. Catalogue of the Arctiadae (Nolinae, Lithosianae) in the Collection of the British Museum.&#xa0;<em>Catalogue of the Lepidoptera Phalaenae in the British Museum</em>&#xa0;II: i–xx, 1–589, [XVIII–XXXV].</p> <p><strong>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T.</strong>&#xa0;2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.</p> <p><strong>Klöcker, A.</strong>&#xa0;1917. Sommerfugle. V. Natsommerfugle. IV. Del.&#xa0;Danmarks Fauna&#xa0;21. 76 s.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.</p> <p><strong>Meyrick, E.</strong>&#xa0;1928. A revised handbook of British Lepidoptera. Watkins and Doncaster, London. vi, 914 s.</p> <p><strong>Patočka, J.</strong>&#xa0;1992. Die Puppen der mitteleuropäischen Bärenspinner (Lepidoptera, Arctiidae).&#xa0;<em>Bonner zoologische Beiträge</em>&#xa0;43(2): 293–323.</p> <p><strong>Porter, J.</strong>&#xa0;2010. Colour identification guide to caterpillars of the British Isles. Apollo Books, Stenstrup. 275, [49] s.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1910. Family:&#xa0;Arctiidae, Tigermoths. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 43–108.</p> true 1