<p>Lentää päivällä auringonpaisteessa.</p> <p>Toukka elää vaivaiskoivulla (<em>Betula nana</em>), juolukalla (<em>Vaccinium uliginosum</em>), mustikalla (<em>V. myrtillus</em>), puolukalla (<em>V. vitis-idaea</em>), muuraimella (<em>Rubus chamaemorus</em>) ja variksenmarjalla (<em>Empetrum nigrum</em>).</p> <p>Koteloituu maanpinnan lähelle mm. vaivaiskoivun varrelle löyhään, vaalean punaruskeaan tai harmaanmustaan, karvojensekaiseen kotelokoppaan.</p> 2 lapinsiilikäs <p>Siipiväli 37–45 mm. Tuntosarvet mustat, heikosti purppuransävyiset, kaksoiskampahampaiset, hampaat koiraalla melko lyhyet, naaraalla hyvin lyhyet. Pää ja keskiruumis tumman punaruskeat; kaulus edestä sekä siipikansien juovat vaaleankeltaiset. Takaruumis koiraalla mustanruskea, sivujuova keltainen, perätupsu oranssi; naaraalla punakarvainen.</p> <p>Etusiivet melko ohutsuomuiset, punertavanruskeat; etureunassa 4 ja takareunassa 3 kalpeankeltaista, vyömäistä täplää; ulkosarakkeessa epäsäännöllinen, kalpeankeltainen poikkivyö. Takasiivet kalpean okrankeltaiset–vaaleanoranssit, niissä 4–5 purppuraa laikkua ulkoreunan lähellä ja ulkoreunassa; siiven tyvipuolisko tasaisen ruskeanharmaa.</p> <p><strong>Muna</strong> pallomainen, alapuoli litistynyt; väri vaaleanruskea.</p> <p><strong>Toukka</strong> 33–37 mm, muistuttaa ruostesiiven (<em>Phragmatobia fuliginosa</em>) omaa. Pohjaväri harmaa–sametinmusta, karvoitus yksivärisen ruskeanmustaa–mustaa, seassa joskus enemmän tai vähemmän ruskeita karvoja tai karvoitus yksivärisen punaruskeaa. Pää melko pieni, kiiltävän musta.</p> <p><strong>Kotelo</strong> 15–17 mm, kiiltävän kastanjanruskea–mustanruskea, takaosastaan harvan, hienon karvoituksen peittämä. Kremaster melko pitkä ja leveä, sen päässä kimppu koukkuja.</p> Arctia lapponica (Thunberg, 1791) <p>Harri Jalava</p> 50 true <p>Tunturikankailla, tunturien rinnesoilla ja niityillä koivuvyöhykkeestä paljakalle.</p> <p><a href="https://lepiforum.org/wiki/page/Arctia_lapponica">Lepiforum</a></p> <p><a href="https://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Pararctia_lapponica">Moth Dissection UK</a></p> <p><a href="http://perhoset.perhostutkijainseura.fi/historia/arctiinae/par-lapponica.htm">Suomen Perhostutkijain Seura</a></p> <p><a href="http://www3.nrm.se/en/svenska_fjarilar/p/pararctia_lapponica.html">Svenska fjärilar</a></p> <p><strong>Hampson, G. F.</strong>&#xa0;1901. Catalogue of the Arctiadae (Arctianae) and Agaristidae in the Collection of the British Museum.&#xa0;<em>Catalogue of the Lepidoptera Phalaenae in the British Museum</em>&#xa0;III: i–xix, 1–690, [XXXVI–LIV].</p> <p><strong>Hydén, N., Jilg, K. & Östman, T.</strong>&#xa0;2006. Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare / Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ArtDatabanken, SLU, Uppsala. 480 s.</p> <p><strong>Itämies, J.,&#xa0;Erkinaro, E.&#xa0;&&#xa0;Heikura, K.</strong>&#xa0;2007. Lapinsiilikkään toukkien biologiaa (Lepidoptera, Arctiidae,&#xa0;<em>Pararctia lapponica</em>&#xa0;(Thunberg, 1791)).&#xa0;<em>Baptria</em>&#xa0;32(3): 104–110.</p> <p><strong>Marttila, O. et al.</strong>&#xa0;1996. Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Kirjayhtymä Oy, Helsinki. 384 s.</p> <p><strong>Murzin, V. S.</strong>&#xa0;2003. The Tiger Moths of the former Soviet Union (Insecta: Lepidoptera: Arctiidae). Pensoft, Sofia–Moscow. 243 s.</p> <p><strong>Pöyry, J.</strong>&#xa0;2001. Suoperhosten uhanalaisuus ja suojelutilanne Etelä-Suomessa. Julk.: Aapala, K. (toim.): Soidensuojelualueverkon arviointi.&#xa0;<em>Suomen ympäristö</em>&#xa0;490: 213–257. Helsinki.</p> <p><strong>Seitz, A.</strong>&#xa0;1910. Family:&#xa0;Arctiidae, Tigermoths. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the hitherto known Macrolepidoptera edited in collaboration with well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Fauna. 2. Volume: The Palearctic Bombyces & Sphinges. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. s. 43–108.</p> <p><strong>Spuler, A.</strong>&#xa0;1910. Die Schmetterlinge Europas. II. Band. E. Schweizerbartsche Verlagsbuchhandlung, Stuttgart. 523 s.</p> <p>Lentää&#xa0;kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.</p> <p>Toukan kehitys kaksivuotinen;&#xa0;talvehtii ensin pienenä ja toisen kerran täysikasvuisena.</p>