<p>Tuoreissa metsissä, soiden laidoilla, viljelyksillä, puistoissa kesä-elokuussa. Tulee valolle, paremmin syötille.</p><p>Toukka harmaanruskea; nystyrät pienet, mustahkot; selkäjuova valkeahko; sivuselkäjuova vaalea; sivujuova leveämpi, vaaleanharmaa, yläpuolelta tummareunainen. Hengitysaukot valkeat, mustareunaiset. Pää kiiltävän punaruskea, siinä mustat aaltojuovat ja tumma verkkokuvio. Niskakilpi mustanruskea, siinä 3 vaaleaa pituusjuovaa. </p><p>Elää elo-toukokuussa heinäkasveilla (Poaceae); nuoret toukat piilottelevat päivisin putkimaisessa pussissa tähkän lähellä; talvehtii keskenkasvuisena. Koteloituu maahan.</p> kahtaisjuuriyökkönen true Apamea remissa 1 <p><a href="http://lepiforum.de/lepiwiki.pl?Apamea_Remissa">Bestimmungshilfe des Lepiforums</a></p><p><a href="http://mothdissection.co.uk/species.php?Tx=Apamea_remissa">Lepidoptera Dissection Group</a>. Genitaalit</p><p><a href="http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/a/apamea_remissa.html">Svenska fjärilar</a></p><p>Hampson, G. F. 1908. Catalogue of the Noctuidae in the Collection of the British Museum. Catalogue of the Lepidoptera Phalaenae in the British Museum VII:i-xv, 1-709, [CVIII-CXXII]. </p><p>Klöcker, A. 1913. Sommerfugle. III. Natsommerfugle. II. Del. Danmarks Fauna 13. 201 s. </p><p>Meyrick, E. 1895. A handbook of British Lepidoptera. MacMillan and Co., London. i-vi, 843 s. </p><p>Mikkola, K. & Jalas, I. 1979. Yökköset 2. Suomen perhoset . Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-04297-1. 304 s. </p><p>Townsend, M. C. et al. 2010. British and Irish moths: an illustrated guide to selected difficult species (covering the use of genitalia characters and other features). Butterfly Conservation, Wareham. 91 s. </p><p>Warren, W. 1909-1913. Noctuidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 3. Volume: The Noctuid Moths. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. 511 s. </p> 0 (Hübner, 1809) <p>Siipiväli 33-40 mm. Aavistuksen keskikokoa pienempi; siivenmuoto pyöristynyt. Vaihteleva. Useimmin (f. <i>gemina</i> (Hübner, 1813)) etusiivet punertavanruskeat, harmaansekaiset, varsinkin etu- ja takareunasta, ilman erityisen vahvoja kuvioita. Poikkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset; ulompi heikosti sahahampainen, sen ulkopuolella suonien kohdalla valkeita ja mustia pilkkuja. Rengas- ja munuaistäplä heikosti harmaarenkaiset, mustareunaiset, munuaistäplän ulkoreunassa ei valkoista. Keilatäplä keskikoinen, mustareunainen. Aaltoviiru vahvasti mutkainen; sen W-kuvio matala ja pyöreämuotoinen, ei ulotu ripsiin; sen keskellä sisä- ja ulkopuolella tummia nuolitäpliä. Muodolla f. <i>submissa</i> (Treitschke, 1825) etusiivissä lyhyt, musta tyvijuomu sekä toinen musta juomu tyvisarakkeessa lähellä takareunaa, sen pään etupuolella usein tumma varjo; keilatäplän ja ulomman poikkiviirun välissä musta yhdysviiru, jonka takana keskisarake on vaaleampi. Nimimuodolla etusiipien takareuna ja ulkosarakkeen sisäosa vaaleanharmaat, usein punertavansävyiset; juovat ja nuolitäplät vahvat; rengas- ja munuaistäplä valkeahkot. Takasiivet ruskeanharmaat, sisäänpäin vaalenevat; keskitäplä heikko; takanurkassa ei selvää vaaleaa juovaa; ripset kellertävänvalkeat, jakoviiru tumma.</p><p>Koiraan sivulämssän cucullus leveä ja korkea, alakärki pitkä, pyöristynyt. Hakanen hyvin pitkä ja kapea, kaareva, ulottuu lämssän alakärjen tienoille. Aedeaguksen vesicassa (nurin käännettynä) kaksi kornuuttia, toinen pitkä ja teräväkärkinen ja toinen leveä ja sahahampainen.</p><p>Naaraan munanasetin lyhyempi ja kapeampi kuin lajilla <i>A. furva</i>. Ostium ei loveutunut. Ductus bursae leveä.</p>