<p>Toukat ovat polyfageja ruohoilla, yöaktiivisia, piilottelevat päivällä. Koteloituvat maahan ilman kotelokoppaa.</p> <p>Hampson, G. F. 1903. Catalogue of the Noctuidae in the Collection of the British Museum. Catalogue of the Lepidoptera Phalaenae in the British Museum IV:i-xx, 1-689, [LV-LXXVII]. </p><p>Klöcker, A. 1913. Sommerfugle. III. Natsommerfugle. II. Del. Danmarks Fauna 13. 201 s. </p><p>Kononenko, V. S. 2003. Noctuidae. Teoksessa: Ler, P. A. (toim.): Key to the insects of Russian Far East. Vol. V. Trichoptera and Lepidoptera. Pt 4. Vladivostok. Dal'nauka. ISBN 5-8044-0343-5. 688 s. </p><p>McDunnough, J. H. [1929]. A Generic Revision of North American Agrotid Moths. National Museum of Canada. Bulletin No. 55. 78 s. </p><p>Mikkola, K. & Jalas, I. 1977. Yökköset 1. Suomen perhoset . Suomen Perhostutkijain Seura. Otava, Helsinki. ISBN 951-1-04296-3. 256 s. </p><p>Rákosy, L. 1996. Die Noctuiden Rumäniens (Lepidoptera Noctuidae). Stapfia 46:1-648. </p><p>Warren, W. 1909-1913. Noctuidae. Teoksessa: Seitz, A. (toim.): The Macrolepidoptera of the World. A systematic description of the known Macrolepidoptera edited with the collaboration of well-known specialists. The Macrolepidoptera of the Palearctic Region. 3. Volume: The Noctuid Moths. Verlag des Seitz'schen Werkes (Alfred Kernen), Stuttgart. 511 s. </p> Hübner, 1821 <p>Otsassa tavallisesti vahva nystyrä, joka joskus pienentynyt tai puuttuu. Silmät kaljut. Koiraiden tuntosarvet vaihtelevat, joko ripsiset tai sahahampaiset ja ripsikimppuiset tai kaksoiskampahampaiset. Imukärsä täysin kehittynyt. Huulirihmat ylöspäin taipuneet; keskijaoke alapinnalta melko karkeakarvainen muodostaen kärkeen usein tupsun; kärkijaoke hiukan eteenpäin suuntautunut, enemmän tai vähemmän sileäsuomuinen. Kaikki sääret vahvasti piikkiset; etusääri lyhyempi tai lähes yhtä pitkä kuin ensimmäinen nilkkajaoke. Keskinilkoissa neljäs piikkirivi. Keskiruumiin etu- ja takaosassa heikot tupsut tai ne puuttuvat. Takasiipien suoni Sc+R1 anastomoi radiussuonen kanssa lähellä tyveä.</p><p>Koiraiden sacculus hyvin kehittynyt, siinä vahva kärkiuloke; hakanen pitkä, sijaitsee enemmän tai vähemmän suorassa kulmassa sacculuksen kärjen suhteen. Cuculluksessa corona. Aedeagus vaihteleva; vesica putkimainen, suhteellisen lyhyt, siinä ainakin kaksi divertikkeliä.</p><p>Naaraiden anaalipapillit lyhyet, niissä tunnusomaisia piikkejä tai sukasia. Apofyysit keskipituiset, harvoin pitkät. Ductus bursaen dorsaali- ja ventraalisivulla kitinisoituneet levyt. Corpus bursae keskikokoinen, siinä joskus appendix bursae. </p> Euxoa 3