<p>Isäntäeläimiensä, lintujen ja nisäkkäiden, pinnalla. Täit ja väiveet ovat obligaatteja ulkoloisia, eivätkä esiinny ilman isäntiään. Ne ovat moni- tai yksi-isäntäisiä, mutta isäntäspesifisyys on korkeaa. Monet lajit pysyttelevät isäntänsä tietyissä osissa, esimerkiksi päässä tai niskassa.&#xa0;</p><p>Täitä ja väiveitä ei esiinny lepakoilla, muurahaiskävyillä, nokkaeläimillä tai pysyvästi vedessä elävillä nisäkkäillä, kuten valailla ja delfiineillä.</p> <p>Parittelun jälkeen naaraat liimaavat munansa isäntäeläimen karvoihin tai höyheniin, tai vaatetäin tapauksessa ihmisten vaatteisiin.</p> <p>Isäntäeläimiensä, lintujen ja nisäkkäiden, pinnalla. Täit ja väiveet ovat obligaatteja ulkoloisia, eivätkä esiinny ilman isäntiään. Ne ovat moni- tai yksi-isäntäisiä, mutta isäntäspesifisyys on korkeaa. Monet lajit pysyttelevät isäntänsä tietyissä osissa, esimerkiksi päässä tai niskassa.&#xa0;</p><p>Täitä ja väiveitä ei esiinny lepakoilla, muurahaiskävyillä, nokkaeläimillä tai pysyvästi vedessä elävillä nisäkkäillä, kuten valailla ja delfiineillä.</p> <p>Täit ja väiveet (Phthiraptera) ovat erittäin pieniä tai pieniä lintujen ja nisäkkäiden ulkoloisia, joiden ruumis on dorsoventraalisesti = selkä-vatsa-suunnassa litistynyt, kova ja taipuisa.&#xa0;</p><p>Täiden ja väiveiden päässä on hyvin pienet verkkosilmät tai ne ovat silmättömiä. Pistesilmät puuttuvat. Tuntosarvet ovat hyvin lyhyet ja suuosat purevat tai imevät. Täillä ja väiveillä ei ole siipiä. Niiden keskiruumiin jaokkeet ovat joskus sulautuneet yhteen. Jalat ovat lyhyet ja rotevat, joissa on kiinnittymiseen ja roikkumiseen kehittyneet kynnet. Ruumis on usein varusteltu erilaisilla aistikarvoilla.</p><p>Ruumiin pituus maailmalla 1-10 mm, mutta useimmiten alle 6 mm.</p><p>Lahko luokitellaan perinteisesti kahteen alalahkoon (täit, Anoplura ja väiveet, Mallophaga), mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat paljastaneet, että alalahkoja on yhteensä neljä. Sukulaisuussuhteiden määrittely elää. Viime aikoina täitä ja väiveitä ollaan myös yhdistelty jäytiäisten (Psocoptera) kanssa saman lahkon (<a href="http://tolweb.org/Psocodea/8235/2006.10.08">Psocodea</a>) alle.</p><p><b>Toukat </b>aikuisen kaltaisia.</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p> <p>Ravintona&#xa0;sekä toukilla että aikuisilla höyhenet, karvat, ihon pintakerrokset ja veri.</p> 11 <p>Parittelun jälkeen naaraat liimaavat munansa isäntäeläimen karvoihin tai höyheniin, tai vaatetäin tapauksessa ihmisten vaatteisiin.</p> <p>Täit ja väiveet (Phthiraptera) ovat erittäin pieniä tai pieniä lintujen ja nisäkkäiden ulkoloisia, joiden ruumis on dorsoventraalisesti = selkä-vatsa-suunnassa litistynyt, kova ja taipuisa.&#xa0;</p><p>Täiden ja väiveiden päässä on hyvin pienet verkkosilmät tai ne ovat silmättömiä. Pistesilmät puuttuvat. Tuntosarvet ovat hyvin lyhyet ja suuosat purevat tai imevät. Täillä ja väiveillä ei ole siipiä. Niiden keskiruumiin jaokkeet ovat joskus sulautuneet yhteen. Jalat ovat lyhyet ja rotevat, joissa on kiinnittymiseen ja roikkumiseen kehittyneet kynnet. Ruumis on usein varusteltu erilaisilla aistikarvoilla.</p><p>Lahko luokitellaan perinteisesti kahteen alalahkoon (täit, Anoplura ja väiveet, Mallophaga), mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat paljastaneet, että alalahkoja on yhteensä neljä. Sukulaisuussuhteiden määrittely elää. Viime aikoina täitä ja väiveitä ollaan myös yhdistelty jäytiäisten (Psocoptera) kanssa saman lahkon (<a href="http://tolweb.org/Psocodea/8235/2006.10.08">Psocodea</a>) alle.</p><p>Ruumiin pituus maailmalla 1-10 mm, mutta useimmiten alle 6 mm.</p><p><b>Toukat </b>aikuisen kaltaisia.</p><p>Ryhmä on hankalasti tutkittava lajien biologian vuoksi.</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen. Toukkavaiheita on kolme.</p><p>Elinkierto munasta aikuiseksi kestää vain noin yhdestä viikosta muutamaan viikkoon isännän tarjoamassa tasalämpöisessä ympäristössä.</p><p>Talvehtiminen oletettavasti mahdollista kaikissa muodoissa.</p> <p>Kreik. <i>phtheir </i>= täi, a + <i>ptera </i>= siivetön. Lahkon tieteellinen nimi on suora nimiviittaus täiden kreikankieliseen nimeen.</p> <p>Ravintona&#xa0;sekä toukilla että aikuisilla höyhenet, karvat, ihon pintakerrokset ja veri.</p> <p>Ravintona&#xa0;sekä toukilla että aikuisilla höyhenet, karvat, ihon pintakerrokset ja veri.</p> täit ja väiveet <p>Ravintona&#xa0;sekä toukilla että aikuisilla höyhenet, karvat, ihon pintakerrokset ja veri.</p> <p>Parittelun jälkeen naaraat liimaavat munansa isäntäeläimen karvoihin tai höyheniin, tai vaatetäin tapauksessa ihmisten vaatteisiin.</p> <p>Kreik. <i>phtheir </i>= täi, a + <i>ptera </i>= siivetön. Lahkon tieteellinen nimi on suora nimiviittaus täiden kreikankieliseen nimeen.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys suuri: merkittäviä karjan, kotieläinten ja osa lajeista myös ihmisten syöpäläisiä. Voivat levittää bakteeri- ja virussairauksia.</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen. Toukkavaiheita on kolme.</p><p>Elinkierto munasta aikuiseksi kestää vain noin yhdestä viikosta muutamaan viikkoon isännän tarjoamassa tasalämpöisessä ympäristössä.</p><p>Talvehtiminen oletettavasti mahdollista kaikissa muodoissa.</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen. Toukkavaiheita on kolme.</p><p>Elinkierto munasta aikuiseksi kestää vain noin yhdestä viikosta muutamaan viikkoon isännän tarjoamassa tasalämpöisessä ympäristössä.</p><p>Talvehtiminen oletettavasti mahdollista kaikissa muodoissa.</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Ravintona&#xa0;sekä toukilla että aikuisilla höyhenet, karvat, ihon pintakerrokset ja veri.</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p> <p>Täit ja väiveet (Phthiraptera) ovat erittäin pieniä tai pieniä lintujen ja nisäkkäiden ulkoloisia, joiden ruumis on dorsoventraalisesti = selkä-vatsa-suunnassa litistynyt, kova ja taipuisa.&#xa0;</p><p>Täiden ja väiveiden päässä on hyvin pienet verkkosilmät tai ne ovat silmättömiä. Pistesilmät puuttuvat. Tuntosarvet ovat hyvin lyhyet ja suuosat purevat tai imevät. Täillä ja väiveillä ei ole siipiä. Niiden keskiruumiin jaokkeet ovat joskus sulautuneet yhteen. Jalat ovat lyhyet ja rotevat, joissa on kiinnittymiseen ja roikkumiseen kehittyneet kynnet. Ruumis on usein varusteltu erilaisilla aistikarvoilla.</p><p>Lahko luokitellaan perinteisesti kahteen alalahkoon (täit, Anoplura ja väiveet, Mallophaga), mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat paljastaneet, että alalahkoja on yhteensä neljä. Sukulaisuussuhteiden määrittely elää. Viime aikoina täitä ja väiveitä ollaan myös yhdistelty jäytiäisten (Psocoptera) kanssa saman lahkon (<a href="http://tolweb.org/Psocodea/8235/2006.10.08">Psocodea</a>) alle.</p><p>Ruumiin pituus maailmalla 1-10 mm, mutta useimmiten alle 6 mm.</p><p><b>Toukat </b>aikuisen kaltaisia.</p><p>Ryhmä on hankalasti tutkittava lajien biologian vuoksi.</p> true <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys suuri: merkittäviä karjan, kotieläinten ja osa lajeista myös ihmisten syöpäläisiä. Voivat levittää bakteeri- ja virussairauksia.</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p> <p>Täit ja väiveet (Phthiraptera) ovat erittäin pieniä tai pieniä lintujen ja nisäkkäiden ulkoloisia, joiden ruumis on dorsoventraalisesti = selkä-vatsa-suunnassa litistynyt, kova ja taipuisa.&#xa0;</p><p>Täiden ja väiveiden päässä on hyvin pienet verkkosilmät tai ne ovat silmättömiä. Pistesilmät puuttuvat. Tuntosarvet ovat hyvin lyhyet ja suuosat purevat tai imevät. Täillä ja väiveillä ei ole siipiä. Niiden keskiruumiin jaokkeet ovat joskus sulautuneet yhteen. Jalat ovat lyhyet ja rotevat, joissa on kiinnittymiseen ja roikkumiseen kehittyneet kynnet. Ruumis on usein varusteltu erilaisilla aistikarvoilla.</p><p>Ruumiin pituus maailmalla 1-10 mm, mutta useimmiten alle 6 mm.</p><p>Lahko luokitellaan perinteisesti kahteen alalahkoon (täit, Anoplura ja väiveet, Mallophaga), mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat paljastaneet, että alalahkoja on yhteensä neljä. Sukulaisuussuhteiden määrittely elää. Viime aikoina täitä ja väiveitä ollaan myös yhdistelty jäytiäisten (Psocoptera) kanssa saman lahkon (<a href="http://tolweb.org/Psocodea/8235/2006.10.08">Psocodea</a>) alle.</p><p><b>Toukat </b>aikuisen kaltaisia.</p> <p>Parittelun jälkeen naaraat liimaavat munansa isäntäeläimen karvoihin tai höyheniin, tai vaatetäin tapauksessa ihmisten vaatteisiin.</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Isäntäeläimiensä, lintujen ja nisäkkäiden, pinnalla. Täit ja väiveet ovat obligaatteja ulkoloisia, eivätkä esiinny ilman isäntiään. Ne ovat moni- tai yksi-isäntäisiä, mutta isäntäspesifisyys on korkeaa. Monet lajit pysyttelevät isäntänsä tietyissä osissa, esimerkiksi päässä tai niskassa.&#xa0;</p><p>Täitä ja väiveitä ei esiinny lepakoilla, muurahaiskävyillä, nokkaeläimillä tai pysyvästi vedessä elävillä nisäkkäillä, kuten valailla ja delfiineillä.</p> <p>Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. —&#xa0;<i>Kustannusosakeyhtiö&#xa0;</i><i>Tammi</i>. 353 s.</p><p>Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. —&#xa0;<i>Otava</i>. 290 s.</p><p>McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. —&#xa0;<i>Oxford University Press</i>. 318 s.</p> <p>Kreik. <i>phtheir </i>= täi, a + <i>ptera </i>= siivetön. Lahkon tieteellinen nimi on suora nimiviittaus täiden kreikankieliseen nimeen.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys suuri: merkittäviä karjan, kotieläinten ja osa lajeista myös ihmisten syöpäläisiä. Voivat levittää bakteeri- ja virussairauksia.</p> <p>Kreik. <i>phtheir </i>= täi, a + <i>ptera </i>= siivetön. Lahkon tieteellinen nimi on suora nimiviittaus täiden kreikankieliseen nimeen.</p> <p>Kreik. <i>phtheir </i>= täi, a + <i>ptera </i>= siivetön. Lahkon tieteellinen nimi on suora nimiviittaus täiden kreikankieliseen nimeen.</p> <p>Isäntäeläimiensä, lintujen ja nisäkkäiden, pinnalla. Täit ja väiveet ovat obligaatteja ulkoloisia, eivätkä esiinny ilman isäntiään. Ne ovat moni- tai yksi-isäntäisiä, mutta isäntäspesifisyys on korkeaa. Monet lajit pysyttelevät isäntänsä tietyissä osissa, esimerkiksi päässä tai niskassa.&#xa0;</p><p>Täitä ja väiveitä ei esiinny lepakoilla, muurahaiskävyillä, nokkaeläimillä tai pysyvästi vedessä elävillä nisäkkäillä, kuten valailla ja delfiineillä.</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen. Toukkavaiheita on kolme.</p><p>Elinkierto munasta aikuiseksi kestää vain noin yhdestä viikosta muutamaan viikkoon isännän tarjoamassa tasalämpöisessä ympäristössä.</p><p>Talvehtiminen oletettavasti mahdollista kaikissa muodoissa.</p> <p>Parittelun jälkeen naaraat liimaavat munansa isäntäeläimen karvoihin tai höyheniin, tai vaatetäin tapauksessa ihmisten vaatteisiin.</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys suuri: merkittäviä karjan, kotieläinten ja osa lajeista myös ihmisten syöpäläisiä. Voivat levittää bakteeri- ja virussairauksia.</p> <p>Täit ja väiveet (Phthiraptera) ovat erittäin pieniä tai pieniä lintujen ja nisäkkäiden ulkoloisia, joiden ruumis on dorsoventraalisesti = selkä-vatsa-suunnassa litistynyt, kova ja taipuisa.&#xa0;</p><p>Täiden ja väiveiden päässä on hyvin pienet verkkosilmät tai ne ovat silmättömiä. Pistesilmät puuttuvat. Tuntosarvet ovat hyvin lyhyet ja suuosat purevat tai imevät. Täillä ja väiveillä ei ole siipiä. Niiden keskiruumiin jaokkeet ovat joskus sulautuneet yhteen. Jalat ovat lyhyet ja rotevat, joissa on kiinnittymiseen ja roikkumiseen kehittyneet kynnet. Ruumis on usein varusteltu erilaisilla aistikarvoilla.</p><p>Ruumiin pituus maailmalla 1-10 mm, mutta useimmiten alle 6 mm.</p><p>Lahko luokitellaan perinteisesti kahteen alalahkoon (täit, Anoplura ja väiveet, Mallophaga), mutta viimeaikaiset tutkimustulokset ovat paljastaneet, että alalahkoja on yhteensä neljä. Sukulaisuussuhteiden määrittely elää. Viime aikoina täitä ja väiveitä ollaan myös yhdistelty jäytiäisten (Psocoptera) kanssa saman lahkon (<a href="http://tolweb.org/Psocodea/8235/2006.10.08">Psocodea</a>) alle.</p><p><b>Toukat </b>aikuisen kaltaisia.</p> Phthiraptera <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Taloudellinen ja ekologinen merkitys suuri: merkittäviä karjan, kotieläinten ja osa lajeista myös ihmisten syöpäläisiä. Voivat levittää bakteeri- ja virussairauksia.</p> <p>FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus</p> <p>Muodonvaihdos on vähittäinen. Toukka on aikuisen kaltainen. Toukkavaiheita on kolme.</p><p>Elinkierto munasta aikuiseksi kestää vain noin yhdestä viikosta muutamaan viikkoon isännän tarjoamassa tasalämpöisessä ympäristössä.</p><p>Talvehtiminen oletettavasti mahdollista kaikissa muodoissa.</p> <p>Isäntäeläimiensä, lintujen ja nisäkkäiden, pinnalla. Täit ja väiveet ovat obligaatteja ulkoloisia, eivätkä esiinny ilman isäntiään. Ne ovat moni- tai yksi-isäntäisiä, mutta isäntäspesifisyys on korkeaa. Monet lajit pysyttelevät isäntänsä tietyissä osissa, esimerkiksi päässä tai niskassa.&#xa0;</p><p>Täitä ja väiveitä ei esiinny lepakoilla, muurahaiskävyillä, nokkaeläimillä tai pysyvästi vedessä elävillä nisäkkäillä, kuten valailla ja delfiineillä.</p>