{"occurrences":[{"area":"ML.251","occurrenceCount":623,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.252","occurrenceCount":12048,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":19994,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":5301,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":7839,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.256","occurrenceCount":14083,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.257","occurrenceCount":14368,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.258","occurrenceCount":1662,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":7337,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.260","occurrenceCount":9555,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.261","occurrenceCount":9238,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.262","occurrenceCount":17242,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":13799,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.264","occurrenceCount":7891,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":7329,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":10107,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.267","occurrenceCount":6164,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.268","occurrenceCount":6141,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.269","occurrenceCount":4905,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.270","occurrenceCount":2172,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.271","occurrenceCount":4325,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"leddjur","scientificName":"Arthropoda","scientificNameAuthorship":"von Siebold, 1848","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.37605","hasBold":false},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"subphylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"insekter","notes":"The order of orders of Entognatha and Insecta is based on Misof et al. 2014: Phylogenomics resolves the timing and pattern of insect evolution - Science 346:763-767.","scientificName":"Hexapoda","taxonRank":"MX.subphylum","id":"MX.37607","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"djur","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"egentliga insekter","scientificName":"Insecta","taxonRank":"MX.class","id":"MX.37613","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"vernacularName":"nattsländor","scientificName":"Trichoptera","taxonRank":"MX.order","id":"MX.70234","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":false,"scientificName":"Trichoptera","hasChildren":true,"descriptions":[{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"
FM Jani Järvi / Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) on ryhmä vaihtelevankokoisia siivekkäitä hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Aikuisten vesiperhosten siivet ovat yleensä karvojen peitossa. Väritykseltään suomalaiset sirvikkäät ovat useimmiten harmaan- tai rusehtavankirjavia, mutta kirjavanvärisiäkin lajeja esiintyy Suomessa.
\r\nVesiperhosten kuonomaisessa päässä on rihmamaiset ja hennot tuntosarvet, jotka ovat yhtä pitkä tai pidemmät kuin siivet, ja jotka levossa osoittavat usein suoraan eteenpäin. Verkkosilmät ovat isot ja ulkonevat ja niiden lisäksi on kaksi tai kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, mutta usein surkastuneet. Imukärsää, eikä leukoja ole, mutta leukarihmat (maksillaaripalpit) ja huulirihmat (labiaalipalpit) ovat melko pitkät ja näkyvät. Vesiperhosten keskiruumiin 1. jaokkeen etuselkä (pronotum) on lyhyt ja usein tuuhean karvoituksen peitossa. Keskiruumiin 2. jaoke (mesothorax) on suuri. Siipiä on kaksi paria: etu- ja takasiivet ovat kalvomaiset ja enimmäkseen läpinäkymättömät. Etusiivet ovat kapeammat, takasiivet leveämmät ja läpikuultavammat. Siivet ovat yleensä vaihtelevan karvaiset, mutta karvojen määrä ja pituus vaihtelevat ryhmittäin; joskus siivet ovat karvamaisten suomujen peittämät. Etusiipi on usein karvaisempi ja takasiipi kaljumpi. Joillakin ryhmillä siivet ovat ripsireunaiset. Siipisuonitus on suuresti pitkittäissuuntainen ja poikkisuonia on vähän. Siivet pidetään lepoasennossa kattolaskuisesti ruumiin päällä. Vesiperhosten jalat ovat pitkät ja hoikat, ja niissä on aina kannuksia.
\r\nSuomalaisilla lajeilla siiven pituus 2,5-34 mm.
\r\nSuomen suurin vesiperhonen on jatulisirvikäs (Semblis phalaenoides). Lajin koiraiden etusiipi on jopa 34 mm pitkä, eli siipiväli yhteensä yli 70 mm ruumiin leveys huomioiden.
\r\nToukat ovat eruciformeja. Niillä on vahvasti kitinisoitunut pää, keskiruumis vain osittain kovien kitiinikilpien peitossa, kolme paria hyvin kehittyneitä jalkoja, pehmeä takaruumis, takaruumiin kärjessä pari koukkukynnellistä käsnäjalkaa ja purevat suuosat. Useimpien vesiperhoslajien toukat rakentavat pehmeän takaruumiinsa suojaksi irrallisista aineksista (kasvinosista, hiekasta, kivistä ja muusta orgaanisesta materiaalista) ryhmälleen tyypillisen suojakotelon, joka kiinnitetään yhteen toukan suun lähellä sijaitsevien rauhasten erittämällä tahmealla seitillä, ja jonka sisällä toukat pysyvät takaruumiin koukkujensa avulla kiinni. Eri vesiperhosryhmät eroavat toukkakopan rakennusmateriaalien sekä -tavan suhteen, ja siten ne on mahdollista tunnistaa ryhmälleen pelkän kotelokopan perusteella. Vain toukan pää ja jalat pistävät esiin toukkakopasta. Toukan takaruumiin pinnoilla on trakeaalikidukset, jotka ovat vaihtelevan muotoisia. Kaikki toukat eivät kuitenkaan rakenna suojakoteloa: osa rakentaa virtaavissa vesissä saalistusverkkoja, osa piilottelee kivien seassa.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Saattavat parveilla etsiessään parittelukumppania. Naaras munii munansa läpikuultavan hyytelön suojaamina joko yksitellen tai ryhminä veden pinnan alle kasvillisuuteen tai kiviin, tai lähelle vesirajaa rantakasvillisuuteen tai maahan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Pikkusirvikkäillä (Hydroptilidae) viimeinen toukkavaihe huomattavasti erilainen kuin muut (hypermetamorfoosi). Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
\r\nToukat eruciformeja ja ne rakentavat yleensä suojakseen toukkakotelon. Kotelotyyppi on irtokotelo. Vesiperhoset koteloituvat veden alle tai vesirajaan. Kotelot hengittävät veden alla takaruumiissa sijatisevilla kiduksilla. Vesiperhoset kutovat kotelokehdon, jonka suojaavat kivillä tai orgaanisella aineksella.
\r\nElinkierto kestää pääsääntöisesti noin yhden vuoden, mutta voi olla 2- tai 3-vuotinenkin. Joillakin lajeilla voi olla kaksi sukupolvea vuodessa, jolloin toisen sukupolven elinkierto lyhyempi kuin yksi vuosi. Aikuisten elinikä pääsääntöisesti vain muutamia viikkoja, koska ne eivät juuri syö.
\r\nTalvehtiminen pääsääntöisesti toukkana, mutta tunnetusti ainakin kaksi lajia voi talvehtia aikuisena Suomessa.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla levät, tuore ja lahoava kasviaines, joskus muut selkärangattomat. Toukat voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuisilla ravintona lähinnä kukkien mesi tai kirvojen mesikaste; surkastuneiden suuosien vuoksi eivät juuri syö.
\r\nAikuiset ovat useimmiten yöaktiivisia.
\r\nVesiperhoset ovat suhteellisen hyviä lentäjiä. Osa aikuisista suosii kuitenkin luistelua veden pintakalvolla.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maa- ja vesielinympäristöissä, joitakin lajeja myös murtovedessä: toukat elävät vedessä ja terrestrisiä aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: toukat herkkiä veden epäpuhtauksille, joten ne ovat hyviä bioindikaattoreita veden laadulle.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"Referenser","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
\r\nChinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
\r\nGullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
\r\nKrogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
\r\nMcGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
\r\nSalokannel, J. & Mattila, K. 2018: Suomen vesiperhoset. — Hyönteistarvike TIBIALE Oy. 448 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"default","title":"Laji.fi artbeskrivningar"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Runsaslajinen ryhmä erilaisissa vesistöissä eläviä hyönteisiä.
Tämän pinkan tietokortti käsittelee vesiperhosten toukkavaiheita.
Toukkien koko vaihtelee lajista riippuen muutamasta millimetristä (esim. Hydroptila-suku) jopa neljään senttimetriin (Phryganea-suku). Toukkien ulkonäkö vaihtelee paljon. Yhteistä kaikille vesiperhosen toukille on kuitenkin pään, jalkojen ja ainakin yhden keskiruumiin jaokkeen kitiinisyys. Takaruumis on aina pehmeä, joskin ruumiissa voi olla yksittäisiä kitiinikilpiä, skleriittejä. Takaruumiin päässä on pari lyhyitä kynnellisiä jalakkeita (anal prolegs). Ihossa voi olla piikkejä tai sukasia. Takaruumiissa voi olla rihmamaisia, tupsumaisia tai makkaramaisia kiduksia. Tuntosarvet ovat monien muiden hyönteisten toukkavaiheisiin verrattuna erittäin lyhyet, usein vain pienet nysät tai pisteet toukan päässä. Toukilla on pienet pistesilmät. Osa toukista on vapaana eläviä ja osa rakentaa itselleen toukkakopan. Vapaana elävien toukkien takaruumiin iho on toukkakopallisten toukkien takaruumista paksumpi ja jämäkämpi. Toukkakoppien rakennusmateriaali vaihtelee suku- ja lajikohtaisesti: se voi koostua muun muassa kasvinosista, kivistä tai simpukan- ja kotilonkuorista tai näiden yhdistelmistä. Jotkin etenkin virtavesissä esiintyvät lajit rakentavat pyyntiverkon.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Toukkien pää, jalat ja ainakin yksi keskiruumiin jaoke kitinisoituneita. Takaruumis pehmeä, kitinisoitumaton. Takaruumiin päässä on pari lyhyitä jalakkeita, joissa on kynnet (vrt. Chironomidae).
Parittelun jälkeen vesiperhosnaaras laskee munansa joko lennosta vapaaseen veteen tai kiinnittää munat tai munaryhmät kivien, uppopuiden tai vesikasvien varsille. Munaryhmät ovat hyytelömäisiä, makkaramaisia tai rengasmaisia muodostelmia, joiden sisällä on erotettavissa yksittäisiä munia. Elinkiertoon kuuluu myös kotelovaihe, eli muodonvaihdos on täydellinen.
Vesiperhoset voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuiset vesiperhoset eivät syö kiinteää ravintoa.
Eri lajeilla on erilaiset vaatimukset elinympäristön suhteen. Toiset vaativat seisovaa, toiset virtaavaa vettä. Vesiperhosen toukat elävät ennen kaikkea makean veden ympäristöissä, mutta joitain lajeja esiintyy myös vähäsuolaisessa murtovedessä (esim. Phryganeidae-heimon toukkia).
Runsaslajinen ryhmä erilaisissa vesistöissä toukkina ja niiden lähistöllä (aikuiset) eläviä hyönteisiä.
Hiukan yökkösiä muistuttavia yksivärisen ruskeita. Siivet karvapeitteiset, siipisuonitus melko täydellinen mutta poikkisuonia yleensä vähän. Levossa siivet kattolaskuisesti.
Tuntosarvet hennot ja pitkät; levossa sojottovat suoraan eteenpäin. Ei imukärsää.
Useimpien lajien toukat rakentavat itselleen kasvinpaloista, hiekansiruista tms. tyypillisen suojuksen.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Tarkempaa tietoa vesiperhosten toukista eli \"sirveistä\" Vesieläinten lajintunnistus -pinkassa.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Parittelun jälkeen vesiperhosnaaras laskee hyytelömäisen massan peittämät munansa joko lennosta vapaaseen veteen tai kiinnittää munat tai munaryhmät kivien, uppopuiden tai vesikasvien varsille. Toukat koteloituvat suojuksensa sisään. Elämänkierto kestää yleensä vuoden, josta suurin osa toukkamuotoisena.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Vesiperhoset (toukat) voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä.
Aikuiset vesiperhoset eivät syö kiinteää ravintoa, joskus imevät huulirihmoillaan mettä rantakasveista.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Vesiperhosen toukat elävät makean veden ympäristöissä, mutta joitain lajeja esiintyy myös vähäsuolaisessa murtovedessä. Eri lajeilla on erilaiset vaatimukset elinympäristön suhteen; toiset vaativat seisovaa, toiset virtaavaa vettä.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Suomessa yli 200 lajia 19 eri heimosta.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.297"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Runsaslajinen ryhmä erilaisissa vesistöissä eläviä hyönteisiä. Lajikortti käsittelee vesiperhosten toukkavaihetta.Toukkien koko vaihtelee lajista riippuen muutamasta millimetristä (esim. Hydroptila-suku) jopa neljään senttimetriin (Phryganea-suku). Toukkien ulkonäkö vaihtelee paljon. Yhteistä kaikille vesiperhosen toukille on kuitenkin pään, jalkojen ja ainakin yhden keskiruumiin jaokkeen kitiinisyys. Takaruumis on aina pehmeä, joskin ruumiissa voi olla yksittäisiä kitiinikilpiä, skleriittejä. Takaruumiin päässä on pari lyhyitä kynnellisiä jalakkeita (anal prolegs). Ihossa voi olla piikkejä tai sukasia. Takaruumiissa voi olla rihmamaisia, tupsumaisia tai makkaramaisia kiduksia. Tuntosarvet ovat monien muiden hyönteisten toukkavaiheisiin verrattuna erittäin lyhyet, usein vain pienet nysät tai pisteet toukan päässä. Toukilla on pienet pistesilmät. Osa toukista on vapaana eläviä ja osa rakentaa itselleen toukkakopan. Vapaana elävien toukkien takaruumiin iho on toukkakopallisten toukkien takaruumista paksumpi ja jämäkämpi. Toukkakoppien rakennusmateriaali vaihtelee suku- ja lajikohtaisesti: se voi koostua muun muassa kasvinosista, kivistä tai simpukan- ja kotilonkuorista tai näiden yhdistelmistä. Jotkin etenkin virtavesissä esiintyvät lajit rakentavat pyyntiverkon.
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Bestämning","content":"Toukkien pää, jalat ja ainakin yksi keskiruumiin jaoke kitinisoituneita. Takaruumis pehmeä, kitinisoitumaton. Takaruumiin päässä on pari lyhyitä jalakkeita, joissa on kynnet (vrt. Chironomidae).
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Parittelun jälkeen vesiperhosnaaras laskee munansa joko lennosta vapaaseen veteen tai kiinnittää munat tai munaryhmät kivien, uppopuiden tai vesikasvien varsille. Munaryhmät ovat hyytelömäisiä, makkaramaisia tai rengasmaisia muodostelmia, joiden sisällä on erotettavissa yksittäisiä munia. Elinkiertoon kuuluu myös kotelovaihe, eli muodonvaihdos on täydellinen.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Vesiperhoset voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuiset vesiperhoset eivät syö kiinteää ravintoa.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Eri lajeilla on erilaiset vaatimukset elinympäristön suhteen. Toiset vaativat seisovaa, toiset virtaavaa vettä. Vesiperhosen toukat elävät ennen kaikkea makean veden ympäristöissä, mutta joitain lajeja esiintyy myös vähäsuolaisessa murtovedessä (esim. Phryganeidae-heimon toukkia).
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Suomessa yli 200 lajia 19 eri heimosta. Katso lajikohtaiset levinneisyystiedot www.laji.fi.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.432","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Pohjaeläimet"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) on ryhmä vaihtelevankokoisia siivekkäitä hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Aikuisten vesiperhosten siivet ovat yleensä karvojen peitossa. Väritykseltään suomalaiset sirvikkäät ovat useimmiten harmaan- tai rusehtavankirjavia, mutta kirjavanvärisiäkin lajeja esiintyy Suomessa.
Vesiperhosten kuonomaisessa päässä on rihmamaiset ja hennot tuntosarvet, jotka ovat yhtä pitkä tai pidemmät kuin siivet, ja jotka levossa osoittavat usein suoraan eteenpäin. Verkkosilmät ovat isot ja ulkonevat ja niiden lisäksi on kaksi tai kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, mutta usein surkastuneet. Imukärsää, eikä leukoja ole, mutta leukarihmat (maksillaaripalpit) ja huulirihmat (labiaalipalpit) ovat melko pitkät ja näkyvät. Vesiperhosten keskiruumiin 1. jaokkeen etuselkä (pronotum) on lyhyt ja usein tuuhean karvoituksen peitossa. Keskiruumiin 2. jaoke (mesothorax) on suuri. Siipiä on kaksi paria: etu- ja takasiivet ovat kalvomaiset ja enimmäkseen läpinäkymättömät. Etusiivet ovat kapeammat, takasiivet leveämmät ja läpikuultavammat. Siivet ovat yleensä vaihtelevan karvaiset, mutta karvojen määrä ja pituus vaihtelevat ryhmittäin; joskus siivet ovat karvamaisten suomujen peittämät. Etusiipi on usein karvaisempi ja takasiipi kaljumpi. Joillakin ryhmillä siivet ovat ripsireunaiset. Siipisuonitus on suuresti pitkittäissuuntainen ja poikkisuonia on vähän. Siivet pidetään lepoasennossa kattolaskuisesti ruumiin päällä. Vesiperhosten jalat ovat pitkät ja hoikat, ja niissä on aina kannuksia.
Suomalaisilla lajeilla siiven pituus 2,5-34 mm.
Suomen suurin vesiperhonen on jatulisirvikäs, Semblis phalaenoides. Lajin koiraiden etusiipi on jopa 34 mm pitkä, eli siipiväli yhteensä yli 70 mm ruumiin leveys huomioiden.
Toukat ovat eruciformeja. Niillä on vahvasti kitinisoitunut pää, keskiruumis vain osittain kovien kitiinikilpien peitossa, kolme paria hyvin kehittyneitä jalkoja, pehmeä takaruumis, takaruumiin kärjessä pari koukkukynnellistä käsnäjalkaa ja purevat suuosat. Useimpien vesiperhoslajien toukat rakentavat pehmeän takaruumiinsa suojaksi irrallisista aineksista (kasvinosista, hiekasta, kivistä ja muusta orgaanisesta materiaalista) ryhmälleen tyypillisen suojakotelon, joka kiinnitetään yhteen toukan suun lähellä sijaitsevien rauhasten erittämällä tahmealla seitillä, ja jonka sisällä toukat pysyvät takaruumiin koukkujensa avulla kiinni. Eri vesiperhosryhmät eroavat toukkakopan rakennusmateriaalien sekä -tavan suhteen, ja siten ne on mahdollista tunnistaa ryhmälleen pelkän kotelokopan perusteella. Vain toukan pää ja jalat pistävät esiin toukkakopasta. Toukan takaruumiin pinnoilla on trakeaalikidukset, jotka ovat vaihtelevan muotoisia. Kaikki toukat eivät kuitenkaan rakenna suojakoteloa: osa rakentaa virtaavissa vesissä saalistusverkkoja, osa piilottelee kivien seassa.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Saattavat parveilla etsiessään parittelukumppania. Naaras munii munansa läpikuultavan hyytelön suojaamina joko yksitellen tai ryhminä veden pinnan alle kasvillisuuteen tai kiviin, tai lähelle vesirajaa rantakasvillisuuteen tai maahan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Pikkusirvikkäillä (Hydroptilidae) viimeinen toukkavaihe huomattavasti erilainen kuin muut (hypermetamorfoosi). Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat eruciformeja ja ne rakentavat yleensä suojakseen toukkakotelon. Kotelotyyppi on irtokotelo. Vesiperhoset koteloituvat veden alle tai vesirajaan. Kotelot hengittävät veden alla takaruumiissa sijatisevilla kiduksilla. Vesiperhoset kutovat kotelokehdon, jonka suojaavat kivillä tai orgaanisella aineksella.
Elinkierto kestää pääsääntöisesti noin yhden vuoden, mutta voi olla 2- tai 3-vuotinenkin. Joillakin lajeilla voi olla kaksi sukupolvea vuodessa, jolloin toisen sukupolven elinkierto lyhyempi kuin yksi vuosi. Aikuisten elinikä pääsääntöisesti vain muutamia viikkoja, koska ne eivät juuri syö.
Talvehtiminen pääsääntöisesti toukkana, mutta tunnetusti ainakin kaksi lajia voi talvehtia aikuisena Suomessa.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla levät, tuore ja lahoava kasviaines, joskus muut selkärangattomat. Toukat voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuisilla ravintona lähinnä kukkien mesi tai kirvojen mesikaste; surkastuneiden suuosien vuoksi eivät juuri syö.
Aikuiset ovat useimmiten yöaktiivisia.
Vesiperhoset ovat suhteellisen hyviä lentäjiä. Osa aikuisista suosii kuitenkin luistelua veden pintakalvolla.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maa- ja vesielinympäristöissä, joitakin lajeja myös murtovedessä: toukat elävät vedessä ja terrestrisiä aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: toukat herkkiä veden epäpuhtauksille, joten ne ovat hyviä bioindikaattoreita veden laadulle.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.descriptionReferences","title":"Referenser","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Salokannel, J. & Mattila, K. 2018: Suomen vesiperhoset. — Hyönteistarvike TIBIALE Oy. 448 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. trichos= karva, ptera = siivet. Lahkon tieteellinen nimi viittaa siipien karvaisuuteen.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.473","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Hyönteiset, Insecta & alkuhyönteiset, Entognatha"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) on ryhmä vaihtelevankokoisia siivekkäitä hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Aikuisten vesiperhosten siivet ovat yleensä karvojen peitossa. Väritykseltään suomalaiset sirvikkäät ovat useimmiten harmaan- tai rusehtavankirjavia, mutta kirjavanvärisiäkin lajeja esiintyy Suomessa.
Vesiperhosten kuonomaisessa päässä on rihmamaiset ja hennot tuntosarvet, jotka ovat yhtä pitkä tai pidemmät kuin siivet, ja jotka levossa osoittavat usein suoraan eteenpäin. Verkkosilmät ovat isot ja ulkonevat ja niiden lisäksi on kaksi tai kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, mutta usein surkastuneet. Imukärsää, eikä leukoja ole, mutta leukarihmat (maksillaaripalpit) ja huulirihmat (labiaalipalpit) ovat melko pitkät ja näkyvät. Vesiperhosten keskiruumiin 1. jaokkeen etuselkä (pronotum) on lyhyt ja usein tuuhean karvoituksen peitossa. Keskiruumiin 2. jaoke (mesothorax) on suuri. Siipiä on kaksi paria: etu- ja takasiivet ovat kalvomaiset ja enimmäkseen läpinäkymättömät. Etusiivet ovat kapeammat, takasiivet leveämmät ja läpikuultavammat. Siivet ovat yleensä vaihtelevan karvaiset, mutta karvojen määrä ja pituus vaihtelevat ryhmittäin; joskus siivet ovat karvamaisten suomujen peittämät. Etusiipi on usein karvaisempi ja takasiipi kaljumpi. Joillakin ryhmillä siivet ovat ripsireunaiset. Siipisuonitus on suuresti pitkittäissuuntainen ja poikkisuonia on vähän. Siivet pidetään lepoasennossa kattolaskuisesti ruumiin päällä. Vesiperhosten jalat ovat pitkät ja hoikat, ja niissä on aina kannuksia.
Suomalaisilla lajeilla siiven pituus 2,5-34 mm.
Suomen suurin vesiperhonen on jatulisirvikäs, Semblis phalaenoides. Lajin koiraiden etusiipi on jopa 34 mm pitkä, eli siipiväli yhteensä yli 70 mm ruumiin leveys huomioiden.
Toukat ovat eruciformeja. Niillä on vahvasti kitinisoitunut pää, keskiruumis vain osittain kovien kitiinikilpien peitossa, kolme paria hyvin kehittyneitä jalkoja, pehmeä takaruumis, takaruumiin kärjessä pari koukkukynnellistä käsnäjalkaa ja purevat suuosat. Useimpien vesiperhoslajien toukat rakentavat pehmeän takaruumiinsa suojaksi irrallisista aineksista (kasvinosista, hiekasta, kivistä ja muusta orgaanisesta materiaalista) ryhmälleen tyypillisen suojakotelon, joka kiinnitetään yhteen toukan suun lähellä sijaitsevien rauhasten erittämällä tahmealla seitillä, ja jonka sisällä toukat pysyvät takaruumiin koukkujensa avulla kiinni. Eri vesiperhosryhmät eroavat toukkakopan rakennusmateriaalien sekä -tavan suhteen, ja siten ne on mahdollista tunnistaa ryhmälleen pelkän kotelokopan perusteella. Vain toukan pää ja jalat pistävät esiin toukkakopasta. Toukan takaruumiin pinnoilla on trakeaalikidukset, jotka ovat vaihtelevan muotoisia. Kaikki toukat eivät kuitenkaan rakenna suojakoteloa: osa rakentaa virtaavissa vesissä saalistusverkkoja, osa piilottelee kivien seassa.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Saattavat parveilla etsiessään parittelukumppania. Naaras munii munansa läpikuultavan hyytelön suojaamina joko yksitellen tai ryhminä veden pinnan alle kasvillisuuteen tai kiviin, tai lähelle vesirajaa rantakasvillisuuteen tai maahan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Pikkusirvikkäillä (Hydroptilidae) viimeinen toukkavaihe huomattavasti erilainen kuin muut (hypermetamorfoosi). Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat eruciformeja ja ne rakentavat yleensä suojakseen toukkakotelon. Kotelotyyppi on irtokotelo. Vesiperhoset koteloituvat veden alle tai vesirajaan. Kotelot hengittävät veden alla takaruumiissa sijatisevilla kiduksilla. Vesiperhoset kutovat kotelokehdon, jonka suojaavat kivillä tai orgaanisella aineksella.
Elinkierto kestää pääsääntöisesti noin yhden vuoden, mutta voi olla 2- tai 3-vuotinenkin. Joillakin lajeilla voi olla kaksi sukupolvea vuodessa, jolloin toisen sukupolven elinkierto lyhyempi kuin yksi vuosi. Aikuisten elinikä pääsääntöisesti vain muutamia viikkoja, koska ne eivät juuri syö.
Talvehtiminen pääsääntöisesti toukkana, mutta tunnetusti ainakin kaksi lajia voi talvehtia aikuisena Suomessa.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla levät, tuore ja lahoava kasviaines, joskus muut selkärangattomat. Toukat voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuisilla ravintona lähinnä kukkien mesi tai kirvojen mesikaste; surkastuneiden suuosien vuoksi eivät juuri syö.
Aikuiset ovat useimmiten yöaktiivisia.
Vesiperhoset ovat suhteellisen hyviä lentäjiä. Osa aikuisista suosii kuitenkin luistelua veden pintakalvolla.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maa- ja vesielinympäristöissä, joitakin lajeja myös murtovedessä: toukat elävät vedessä ja terrestrisiä aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: toukat herkkiä veden epäpuhtauksille, joten ne ovat hyviä bioindikaattoreita veden laadulle.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Salokannel, J. & Mattila, K. 2018: Suomen vesiperhoset. — Hyönteistarvike TIBIALE Oy. 448 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. trichos= karva, ptera = siivet. Lahkon tieteellinen nimi viittaa siipien karvaisuuteen.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.547","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) on ryhmä vaihtelevankokoisia siivekkäitä hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Aikuisten vesiperhosten siivet ovat yleensä karvojen peitossa. Väritykseltään suomalaiset sirvikkäät ovat useimmiten harmaan- tai rusehtavankirjavia, mutta kirjavanvärisiäkin lajeja esiintyy Suomessa.
Vesiperhosten kuonomaisessa päässä on rihmamaiset ja hennot tuntosarvet, jotka ovat yhtä pitkä tai pidemmät kuin siivet, ja jotka levossa osoittavat usein suoraan eteenpäin. Verkkosilmät ovat isot ja ulkonevat ja niiden lisäksi on kaksi tai kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, mutta usein surkastuneet. Imukärsää, eikä leukoja ole, mutta leukarihmat (maksillaaripalpit) ja huulirihmat (labiaalipalpit) ovat melko pitkät ja näkyvät. Vesiperhosten keskiruumiin 1. jaokkeen etuselkä (pronotum) on lyhyt ja usein tuuhean karvoituksen peitossa. Keskiruumiin 2. jaoke (mesothorax) on suuri. Siipiä on kaksi paria: etu- ja takasiivet ovat kalvomaiset ja enimmäkseen läpinäkymättömät. Etusiivet ovat kapeammat, takasiivet leveämmät ja läpikuultavammat. Siivet ovat yleensä vaihtelevan karvaiset, mutta karvojen määrä ja pituus vaihtelevat ryhmittäin; joskus siivet ovat karvamaisten suomujen peittämät. Etusiipi on usein karvaisempi ja takasiipi kaljumpi. Joillakin ryhmillä siivet ovat ripsireunaiset. Siipisuonitus on suuresti pitkittäissuuntainen ja poikkisuonia on vähän. Siivet pidetään lepoasennossa kattolaskuisesti ruumiin päällä. Vesiperhosten jalat ovat pitkät ja hoikat, ja niissä on aina kannuksia.
Suomalaisilla lajeilla siiven pituus 2,5-34 mm.
Suomen suurin laji on jatulisirvikäs, Semblis phalaenoides. Lajin koiraiden etusiipi on jopa 34 mm pitkä, eli siipiväli yhteensä yli 70 mm ruumiin leveys huomioiden.
Toukat ovat eruciformeja. Niillä on vahvasti kitinisoitunut pää, keskiruumis vain osittain kovien kitiinikilpien peitossa, kolme paria hyvin kehittyneitä jalkoja, pehmeä takaruumis, takaruumiin kärjessä pari koukkukynnellistä käsnäjalkaa ja purevat suuosat. Useimpien vesiperhoslajien toukat rakentavat pehmeän takaruumiinsa suojaksi irrallisista aineksista (kasvinosista, hiekasta, kivistä ja muusta orgaanisesta materiaalista) ryhmälleen tyypillisen suojakotelon, joka kiinnitetään yhteen toukan suun lähellä sijaitsevien rauhasten erittämällä tahmealla seitillä, ja jonka sisällä toukat pysyvät takaruumiin koukkujensa avulla kiinni. Eri vesiperhosryhmät eroavat toukkakopan rakennusmateriaalien sekä -tavan suhteen, ja siten ne on mahdollista tunnistaa ryhmälleen pelkän kotelokopan perusteella. Vain toukan pää ja jalat pistävät esiin toukkakopasta. Toukan takaruumiin pinnoilla on trakeaalikidukset, jotka ovat vaihtelevan muotoisia. Kaikki toukat eivät kuitenkaan rakenna suojakoteloa: osa rakentaa virtaavissa vesissä saalistusverkkoja, osa piilottelee kivien seassa.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Saattavat parveilla etsiessään parittelukumppania. Naaras munii munansa läpikuultavan hyytelön suojaamina joko yksitellen tai ryhminä veden pinnan alle kasvillisuuteen tai kiviin, tai lähelle vesirajaa rantakasvillisuuteen tai maahan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Pikkusirvikkäillä (Hydroptilidae) viimeinen toukkavaihe huomattavasti erilainen kuin muut (hypermetamorfoosi). Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat eruciformeja ja ne rakentavat yleensä suojakseen toukkakotelon. Kotelotyyppi on irtokotelo. Vesiperhoset koteloituvat veden alle tai vesirajaan. Kotelot hengittävät veden alla takaruumiissa sijatisevilla kiduksilla. Vesiperhoset kutovat kotelokehdon, jonka suojaavat kivillä tai orgaanisella aineksella.
Elinkierto kestää pääsääntöisesti noin yhden vuoden, mutta voi olla 2- tai 3-vuotinenkin. Joillakin lajeilla voi olla kaksi sukupolvea vuodessa, jolloin toisen sukupolven elinkierto lyhyempi kuin yksi vuosi. Aikuisten elinikä pääsääntöisesti vain muutamia viikkoja, koska ne eivät juuri syö.
Talvehtiminen pääsääntöisesti toukkana, mutta tunnetusti ainakin kaksi lajia voi talvehtia aikuisena Suomessa.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla levät, tuore ja lahoava kasviaines, joskus muut selkärangattomat. Toukat voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuisilla ravintona lähinnä kukkien mesi tai kirvojen mesikaste; surkastuneiden suuosien vuoksi eivät juuri syö.
Aikuiset ovat useimmiten yöaktiivisia.
Vesiperhoset ovat suhteellisen hyviä lentäjiä. Osa aikuisista suosii kuitenkin luistelua veden pintakalvolla.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maa- ja vesielinympäristöissä, joitakin lajeja myös murtovedessä: toukat elävät vedessä ja terrestrisiä aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: toukat herkkiä veden epäpuhtauksille, joten ne ovat hyviä bioindikaattoreita veden laadulle.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Salokannel, J. & Mattila, K. 2018: Suomen vesiperhoset. — Hyönteistarvike TIBIALE Oy. 448 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. trichos= karva, ptera = siivet. Lahkon tieteellinen nimi viittaa siipien karvaisuuteen.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.650"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) on ryhmä vaihtelevankokoisia siivekkäitä hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Aikuisten vesiperhosten siivet ovat yleensä karvojen peitossa. Väritykseltään suomalaiset sirvikkäät ovat useimmiten harmaan- tai rusehtavankirjavia, mutta kirjavanvärisiäkin lajeja esiintyy Suomessa.
Vesiperhosten kuonomaisessa päässä on rihmamaiset ja hennot tuntosarvet, jotka ovat yhtä pitkä tai pidemmät kuin siivet, ja jotka levossa osoittavat usein suoraan eteenpäin. Verkkosilmät ovat isot ja ulkonevat ja niiden lisäksi on kaksi tai kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, mutta usein surkastuneet. Imukärsää, eikä leukoja ole, mutta leukarihmat (maksillaaripalpit) ja huulirihmat (labiaalipalpit) ovat melko pitkät ja näkyvät. Vesiperhosten keskiruumiin 1. jaokkeen etuselkä (pronotum) on lyhyt ja usein tuuhean karvoituksen peitossa. Keskiruumiin 2. jaoke (mesothorax) on suuri. Siipiä on kaksi paria: etu- ja takasiivet ovat kalvomaiset ja enimmäkseen läpinäkymättömät. Etusiivet ovat kapeammat, takasiivet leveämmät ja läpikuultavammat. Siivet ovat yleensä vaihtelevan karvaiset, mutta karvojen määrä ja pituus vaihtelevat ryhmittäin; joskus siivet ovat karvamaisten suomujen peittämät. Etusiipi on usein karvaisempi ja takasiipi kaljumpi. Joillakin ryhmillä siivet ovat ripsireunaiset. Siipisuonitus on suuresti pitkittäissuuntainen ja poikkisuonia on vähän. Siivet pidetään lepoasennossa kattolaskuisesti ruumiin päällä. Vesiperhosten jalat ovat pitkät ja hoikat, ja niissä on aina kannuksia.
Suomalaisilla lajeilla siiven pituus 2,5-34 mm.
Suomen suurin laji on jatulisirvikäs, Semblis phalaenoides. Lajin koiraiden etusiipi on jopa 34 mm pitkä, eli siipiväli yhteensä yli 70 mm ruumiin leveys huomioiden.
Toukat ovat eruciformeja. Niillä on vahvasti kitinisoitunut pää, keskiruumis vain osittain kovien kitiinikilpien peitossa, kolme paria hyvin kehittyneitä jalkoja, pehmeä takaruumis, takaruumiin kärjessä pari koukkukynnellistä käsnäjalkaa ja purevat suuosat. Useimpien vesiperhoslajien toukat rakentavat pehmeän takaruumiinsa suojaksi irrallisista aineksista (kasvinosista, hiekasta, kivistä ja muusta orgaanisesta materiaalista) ryhmälleen tyypillisen suojakotelon, joka kiinnitetään yhteen toukan suun lähellä sijaitsevien rauhasten erittämällä tahmealla seitillä, ja jonka sisällä toukat pysyvät takaruumiin koukkujensa avulla kiinni. Eri vesiperhosryhmät eroavat toukkakopan rakennusmateriaalien sekä -tavan suhteen, ja siten ne on mahdollista tunnistaa ryhmälleen pelkän kotelokopan perusteella. Vain toukan pää ja jalat pistävät esiin toukkakopasta. Toukan takaruumiin pinnoilla on trakeaalikidukset, jotka ovat vaihtelevan muotoisia. Kaikki toukat eivät kuitenkaan rakenna suojakoteloa: osa rakentaa virtaavissa vesissä saalistusverkkoja, osa piilottelee kivien seassa.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Saattavat parveilla etsiessään parittelukumppania. Naaras munii munansa läpikuultavan hyytelön suojaamina joko yksitellen tai ryhminä veden pinnan alle kasvillisuuteen tai kiviin, tai lähelle vesirajaa rantakasvillisuuteen tai maahan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Pikkusirvikkäillä (Hydroptilidae) viimeinen toukkavaihe huomattavasti erilainen kuin muut (hypermetamorfoosi). Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat eruciformeja ja ne rakentavat yleensä suojakseen toukkakotelon. Kotelotyyppi on irtokotelo. Vesiperhoset koteloituvat veden alle tai vesirajaan. Kotelot hengittävät veden alla takaruumiissa sijatisevilla kiduksilla. Vesiperhoset kutovat kotelokehdon, jonka suojaavat kivillä tai orgaanisella aineksella.
Elinkierto kestää pääsääntöisesti noin yhden vuoden, mutta voi olla 2- tai 3-vuotinenkin. Joillakin lajeilla voi olla kaksi sukupolvea vuodessa, jolloin toisen sukupolven elinkierto lyhyempi kuin yksi vuosi. Aikuisten elinikä pääsääntöisesti vain muutamia viikkoja, koska ne eivät juuri syö.
Talvehtiminen pääsääntöisesti toukkana, mutta tunnetusti ainakin kaksi lajia voi talvehtia aikuisena Suomessa.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla levät, tuore ja lahoava kasviaines, joskus muut selkärangattomat. Toukat voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuisilla ravintona lähinnä kukkien mesi tai kirvojen mesikaste; surkastuneiden suuosien vuoksi eivät juuri syö.
Aikuiset ovat useimmiten yöaktiivisia.
Vesiperhoset ovat suhteellisen hyviä lentäjiä. Osa aikuisista suosii kuitenkin luistelua veden pintakalvolla.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maa- ja vesielinympäristöissä, joitakin lajeja myös murtovedessä: toukat elävät vedessä ja terrestrisiä aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: toukat herkkiä veden epäpuhtauksille, joten ne ovat hyviä bioindikaattoreita veden laadulle.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Salokannel, J. & Mattila, K. 2018: Suomen vesiperhoset. — Hyönteistarvike TIBIALE Oy. 448 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. trichos= karva, ptera = siivet. Lahkon tieteellinen nimi viittaa siipien karvaisuuteen.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.662","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Hyönteiset ja alkuhyönteiset"},{"speciesCardAuthors":{"variable":"MX.speciesCardAuthors","title":"Författare av artbeskrivningen","content":"FM, suunnittelija Jani Järvi / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
"},"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Beskrivning","content":"Vesiperhoset eli sirvikkäät (Trichoptera) on ryhmä vaihtelevankokoisia siivekkäitä hyönteisiä, joiden toukat ovat akvaattisia ja aikuiset terrestrisiä. Aikuisten vesiperhosten siivet ovat yleensä karvojen peitossa. Väritykseltään suomalaiset sirvikkäät ovat useimmiten harmaan- tai rusehtavankirjavia, mutta kirjavanvärisiäkin lajeja esiintyy Suomessa.
Vesiperhosten kuonomaisessa päässä on rihmamaiset ja hennot tuntosarvet, jotka ovat yhtä pitkä tai pidemmät kuin siivet, ja jotka levossa osoittavat usein suoraan eteenpäin. Verkkosilmät ovat isot ja ulkonevat ja niiden lisäksi on kaksi tai kolme pistesilmää. Suuosat ovat purevat, mutta usein surkastuneet. Imukärsää, eikä leukoja ole, mutta leukarihmat (maksillaaripalpit) ja huulirihmat (labiaalipalpit) ovat melko pitkät ja näkyvät. Vesiperhosten keskiruumiin 1. jaokkeen etuselkä (pronotum) on lyhyt ja usein tuuhean karvoituksen peitossa. Keskiruumiin 2. jaoke (mesothorax) on suuri. Siipiä on kaksi paria: etu- ja takasiivet ovat kalvomaiset ja enimmäkseen läpinäkymättömät. Etusiivet ovat kapeammat, takasiivet leveämmät ja läpikuultavammat. Siivet ovat yleensä vaihtelevan karvaiset, mutta karvojen määrä ja pituus vaihtelevat ryhmittäin; joskus siivet ovat karvamaisten suomujen peittämät. Etusiipi on usein karvaisempi ja takasiipi kaljumpi. Joillakin ryhmillä siivet ovat ripsireunaiset. Siipisuonitus on suuresti pitkittäissuuntainen ja poikkisuonia on vähän. Siivet pidetään lepoasennossa kattolaskuisesti ruumiin päällä. Vesiperhosten jalat ovat pitkät ja hoikat, ja niissä on aina kannuksia.
Suomalaisilla lajeilla siiven pituus 2,5-34 mm.
Suomen suurin vesiperhonen on jatulisirvikäs, Semblis phalaenoides. Lajin koiraiden etusiipi on jopa 34 mm pitkä, eli siipiväli yhteensä yli 70 mm ruumiin leveys huomioiden.
Toukat ovat eruciformeja. Niillä on vahvasti kitinisoitunut pää, keskiruumis vain osittain kovien kitiinikilpien peitossa, kolme paria hyvin kehittyneitä jalkoja, pehmeä takaruumis, takaruumiin kärjessä pari koukkukynnellistä käsnäjalkaa ja purevat suuosat. Useimpien vesiperhoslajien toukat rakentavat pehmeän takaruumiinsa suojaksi irrallisista aineksista (kasvinosista, hiekasta, kivistä ja muusta orgaanisesta materiaalista) ryhmälleen tyypillisen suojakotelon, joka kiinnitetään yhteen toukan suun lähellä sijaitsevien rauhasten erittämällä tahmealla seitillä, ja jonka sisällä toukat pysyvät takaruumiin koukkujensa avulla kiinni. Eri vesiperhosryhmät eroavat toukkakopan rakennusmateriaalien sekä -tavan suhteen, ja siten ne on mahdollista tunnistaa ryhmälleen pelkän kotelokopan perusteella. Vain toukan pää ja jalat pistävät esiin toukkakopasta. Toukan takaruumiin pinnoilla on trakeaalikidukset, jotka ovat vaihtelevan muotoisia. Kaikki toukat eivät kuitenkaan rakenna suojakoteloa: osa rakentaa virtaavissa vesissä saalistusverkkoja, osa piilottelee kivien seassa.
"}],"title":"Allmän beskrivning","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.reproduction","title":"Reproduktion","content":"Saattavat parveilla etsiessään parittelukumppania. Naaras munii munansa läpikuultavan hyytelön suojaamina joko yksitellen tai ryhminä veden pinnan alle kasvillisuuteen tai kiviin, tai lähelle vesirajaa rantakasvillisuuteen tai maahan.
"},{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Livscykel","content":"Muodonvaihdos on täydellinen. Toukka poikkeaa suuresti aikuisesta, ja toukka- ja aikuisvaiheen välillä on lepovaihe, kotelo (pupa). Toukkavaiheita on yleensä viisi. Pikkusirvikkäillä (Hydroptilidae) viimeinen toukkavaihe huomattavasti erilainen kuin muut (hypermetamorfoosi). Yksilölle kehittyy siivet vasta kotelovaiheessa ja ne suoristuvat kotelosta kuoriuduttua.
Toukat eruciformeja ja ne rakentavat yleensä suojakseen toukkakotelon. Kotelotyyppi on irtokotelo. Vesiperhoset koteloituvat veden alle tai vesirajaan. Kotelot hengittävät veden alla takaruumiissa sijatisevilla kiduksilla. Vesiperhoset kutovat kotelokehdon, jonka suojaavat kivillä tai orgaanisella aineksella.
Elinkierto kestää pääsääntöisesti noin yhden vuoden, mutta voi olla 2- tai 3-vuotinenkin. Joillakin lajeilla voi olla kaksi sukupolvea vuodessa, jolloin toisen sukupolven elinkierto lyhyempi kuin yksi vuosi. Aikuisten elinikä pääsääntöisesti vain muutamia viikkoja, koska ne eivät juuri syö.
Talvehtiminen pääsääntöisesti toukkana, mutta tunnetusti ainakin kaksi lajia voi talvehtia aikuisena Suomessa.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Beteende","content":"Ravintona toukilla levät, tuore ja lahoava kasviaines, joskus muut selkärangattomat. Toukat voidaan jakaa ravinnonkäyttötavan mukaan laiduntajiin, siivilöijiin, pilkkojiin ja petoihin. Siivilöijiä esiintyy etenkin virtavesissä. Aikuisilla ravintona lähinnä kukkien mesi tai kirvojen mesikaste; surkastuneiden suuosien vuoksi eivät juuri syö.
Aikuiset ovat useimmiten yöaktiivisia.
Vesiperhoset ovat suhteellisen hyviä lentäjiä. Osa aikuisista suosii kuitenkin luistelua veden pintakalvolla.
"}],"title":"Livscykel och levnadssätt","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Habitat","content":"Kaikenlaisissa maa- ja vesielinympäristöissä, joitakin lajeja myös murtovedessä: toukat elävät vedessä ja terrestrisiä aikuisia tavataan vesistöjen läheltä.
"},{"variable":"MX.ecology","title":"Ekologisk och ekonomisk betydelse","content":"Taloudellinen ja ekologinen merkitys osittain tunnettu: toukat herkkiä veden epäpuhtauksille, joten ne ovat hyviä bioindikaattoreita veden laadulle.
"}],"title":"Ekologi","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Tilläggsuppgifter","content":"Chinery, M.1978: Pohjois-Euroopan hyönteiset. — Kustannusosakeyhtiö Tammi. 353 s.
Chinery, M. 1999. Euroopan hyönteisopas. — Otava. 290 s.
Gullan, P. J. & Cranston, P. S. 2004: The Insects:An Outline of Entomology, 3rd Edition. — Blackwell Publishing. 584 s.
Krogerus, H. (toim.). 1985: Suomen eläimet 4. Hyönteiset. — Weilin+Göös. 344 s.
McGavin, G. C. 2001: Essential Entomology. — Oxford University Press. 318 s.
Salokannel, J. & Mattila, K. 2018: Suomen vesiperhoset. — Hyönteistarvike TIBIALE Oy. 448 s.
"}],"title":"Blandad","group":"MX.SDVG10"},{"variables":[{"variable":"MX.etymologyText","title":"Etymologi","content":"Kreik. trichos= karva, ptera = siivet. Lahkon tieteellinen nimi viittaa siipien karvaisuuteen.
"}],"title":"Taxonomi","group":"MX.SDVG14"}],"id":"LA.738","title":"Pinkka oppimisympäristö: Turun yliopisto, Eliöiden tuntemuksen perusteet (BIOL1111) - Selkärangattomat: Hyönteiset"}],"informalTaxonGroups":["MVL.232","MVL.222","MVL.681"],"qname":"MX.70234","id":"MX.70234","alternativeVernacularName":{"fi":["sirvikkäät"]},"scientificNameDisplayName":"Trichoptera sp.","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"habitatOccurrenceCounts":[{"habitat":{"fi":"rantama","sv":"rantama","en":"rantama"},"occurrenceCount":1169,"id":"rantama"},{"habitat":{"fi":"jokirantama","sv":"jokirantama","en":"jokirantama"},"occurrenceCount":637,"id":"jokirantama"},{"habitat":{"fi":"ranta","sv":"ranta","en":"ranta"},"occurrenceCount":620,"id":"ranta"},{"habitat":{"fi":"järven ranta","sv":"järven ranta","en":"järven ranta"},"occurrenceCount":528,"id":"järvenranta"},{"habitat":{"fi":"joen ranta","sv":"joen ranta","en":"joen ranta"},"occurrenceCount":403,"id":"joenranta"},{"habitat":{"fi":"sekametsä, päijänteen karua rantaa","sv":"sekametsä, päijänteen karua rantaa","en":"sekametsä, päijänteen karua rantaa"},"occurrenceCount":336,"id":"sekametsä,päijänteenkaruarantaa"},{"habitat":{"fi":"koski","sv":"koski","en":"koski"},"occurrenceCount":296,"id":"koski"},{"habitat":{"fi":"kluuviallas","sv":"kluuviallas","en":"kluuviallas"},"occurrenceCount":290,"id":"kluuviallas"},{"habitat":{"fi":"joen rantama","sv":"joen rantama","en":"joen rantama"},"occurrenceCount":271,"id":"joenrantama"},{"habitat":{"fi":"siikajoen rantama","sv":"siikajoen rantama","en":"siikajoen rantama"},"occurrenceCount":266,"id":"siikajoenrantama"}],"sensitive":false,"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.1041","MVL.827"],"taxonExpert":["MA.43"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.70234"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":23855,"hasBold":false,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613"],"countOfSpecies":220,"stableInFinland":true,"taxonRank":"MX.order","hiddenTaxon":false,"cursiveName":false,"vernacularName":"nattsländor","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":218,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.43"],"occurrenceCountFinland":182143,"taxonSets":["MX.taxonSetSykeMacrozoobenthos"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.37605","MX.37607","MX.37613","MX.70234"],"observationCountFinland":182143,"occurrenceCount":184676,"finnishSpecies":false,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Jani Järvi / Luomus","keywords":["primary","Phryganea grandis"],"author":"Jani Järvi","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.258306/20._Phryganea_grandis_muok_JJarvi.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.258306/20._Phryganea_grandis_muok_JJarvi_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.258306/20._Phryganea_grandis_muok_JJarvi_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":false,"vernacularName":"nattsländor","scientificName":"Trichoptera","taxonRank":"MX.order","id":"MX.70234","hasBold":false},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.258306/20._Phryganea_grandis_muok_JJarvi_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Olli Pihlajamaa","keywords":["Kuvapankki","primary"],"author":"Olli Pihlajamaa","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289708/Polycentropus_flavomaculatus_02.jpg","caption":"Haavirysäkäs","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289708/Polycentropus_flavomaculatus_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289708/Polycentropus_flavomaculatus_02_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":false,"vernacularName":"nattsländor","scientificName":"Trichoptera","taxonRank":"MX.order","id":"MX.70234","hasBold":false},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Haavirysäkäs"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289708/Polycentropus_flavomaculatus_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["primary","Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289415/Hydropsyche_angustipennis_02.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289415/Hydropsyche_angustipennis_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289415/Hydropsyche_angustipennis_02_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"tummaseulakas","scientificName":"Hydropsyche angustipennis","scientificNameAuthorship":"(Curtis, 1834)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231832","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC2198"],"publicRecords":44,"specimens":71,"barcodes":29},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289415/Hydropsyche_angustipennis_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["primary","Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289610/Limnephilus_sparsus_05.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289610/Limnephilus_sparsus_05.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289610/Limnephilus_sparsus_05_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"suruputkisirvikäs","scientificName":"Limnephilus sparsus","scientificNameAuthorship":"Curtis, 1834","taxonRank":"MX.species","id":"MX.232053","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAB6375"],"publicRecords":59,"specimens":76,"barcodes":42},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289610/Limnephilus_sparsus_05_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Esko Viitanen","keywords":["primary","Kuvapankki"],"author":"Esko Viitanen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289560/Limnephilus_flavicornis_03.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289560/Limnephilus_flavicornis_03.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289560/Limnephilus_flavicornis_03_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"hirsiputkisirvikäs","scientificName":"Limnephilus flavicornis","scientificNameAuthorship":"(Fabricius, 1787)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.232025","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAD1006","BOLD:AAE6317","BOLD:ABX5491"],"publicRecords":61,"specimens":80,"barcodes":53},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289560/Limnephilus_flavicornis_03_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["primary"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.253281/GL.9009_Oxyethira_tamperensis.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.253281/GL.9009_Oxyethira_tamperensis_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.253281/GL.9009_Oxyethira_tamperensis_square.jpg","primaryForTaxon":true,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":1,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pirkanpalkonen","scientificName":"Oxyethira tamperensis","scientificNameAuthorship":"Malicky, 2000","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231775","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAI5471"],"publicRecords":2,"specimens":3,"barcodes":0},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.253281/GL.9009_Oxyethira_tamperensis_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Emma Kosonen","keywords":["specimen"],"author":"Emma Kosonen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.3034682/picicornis.jpeg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.3034682/picicornis.jpeg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.3034682/picicornis_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":2147482647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"korterysäkäs","scientificName":"Holocentropus picicornis","scientificNameAuthorship":"(Stephens, 1836)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231819","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAU3376","BOLD:AEL3474"],"publicRecords":20,"specimens":30,"barcodes":13},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"V: Kemiönsaari, Dragsfjärd 28.7.2023"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.3034682/picicornis_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Luomus","keywords":["specimen"],"author":"Malinen, Pekka","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.2633377/G_.33980_Hydroptila_occulta.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.2633377/G_.33980_Hydroptila_occulta_large.jpg","source":"default","type":"MM.typeEnumSpecimen","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2633377/G_.33980_Hydroptila_occulta_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, dela lika 4.0","sortOrder":2147482647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"noropalkonen","scientificName":"Hydroptila occulta","scientificNameAuthorship":"(Eaton, 1873)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231758","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:ABV5694"],"publicRecords":8,"specimens":9,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.2633377/G_.33980_Hydroptila_occulta_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Esko Viitanen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Esko Viitanen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289726/Rhyacophila_nubila_02.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289726/Rhyacophila_nubila_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289726/Rhyacophila_nubila_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"virtalouhekas","scientificName":"Rhyacophila nubila","scientificNameAuthorship":"(Zetterstedt, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.206758","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAC4103"],"publicRecords":67,"specimens":123,"barcodes":64},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289726/Rhyacophila_nubila_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.171055/130821__1_Lepi_hirt_130821_0237140_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.171055/130821__1_Lepi_hirt_130821_0237140_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.171055/130821__1_Lepi_hirt_130821_0237140_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"rassisirvikäs","scientificName":"Lepidostoma hirtum","scientificNameAuthorship":"(Fabricius, 1775)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231874","bold":{"binCount":4,"bins":["BOLD:AAB4050","BOLD:AAB4051","BOLD:AAB4052","BOLD:AFG0787"],"publicRecords":108,"specimens":126,"barcodes":78},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.171055/130821__1_Lepi_hirt_130821_0237140_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Leif Sundqvist","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Leif Sundqvist","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289417/Hydropsyche_pellucidula_02.jpg","caption":"Vesiperhonen on Female, 30mm","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289417/Hydropsyche_pellucidula_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289417/Hydropsyche_pellucidula_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"ukkoseulakas","scientificName":"Hydropsyche pellucidula","scientificNameAuthorship":"(Curtis, 1834)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231829","bold":{"binCount":10,"bins":["BOLD:AAB1966","BOLD:AAD1254","BOLD:AAE5138","BOLD:AAE5191","BOLD:AAE5192","BOLD:ABY2220","BOLD:ABZ6065","BOLD:AEE6971","BOLD:AEE7545","BOLD:AEE7862"],"publicRecords":113,"specimens":146,"barcodes":61},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"en":"Vesiperhonen on Female, 30mm"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289417/Hydropsyche_pellucidula_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Esko Viitanen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Esko Viitanen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289419/Hydropsyche_siltalai_01.jpg","caption":"naaras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289419/Hydropsyche_siltalai_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289419/Hydropsyche_siltalai_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"siltalanseulakas","scientificName":"Hydropsyche siltalai","scientificNameAuthorship":"Döhler, 1963","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231831","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAB5092","BOLD:AAB9587"],"publicRecords":148,"specimens":163,"barcodes":77},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"naaras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289419/Hydropsyche_siltalai_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289407/Cheumatopsyche_lepida_04.jpg","caption":"koiras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289407/Cheumatopsyche_lepida_04.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289407/Cheumatopsyche_lepida_04_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"pikkuseulakas","scientificName":"Cheumatopsyche lepida","scientificNameAuthorship":"(Pictet, 1834)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231839","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD1893"],"publicRecords":76,"specimens":111,"barcodes":74},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"koiras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289407/Cheumatopsyche_lepida_04_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289399/Agapetus_ochripes_01.jpg","caption":"koiras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289399/Agapetus_ochripes_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289399/Agapetus_ochripes_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"koskihormikas","scientificName":"Agapetus ochripes","scientificNameAuthorship":"Curtis, 1834","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231746","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAB3823","BOLD:AAC8891","BOLD:AAE6313"],"publicRecords":262,"specimens":274,"barcodes":52},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"koiras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289399/Agapetus_ochripes_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Esko Viitanen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Esko Viitanen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289718/Tinodes_waeneri_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289718/Tinodes_waeneri_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289718/Tinodes_waeneri_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"kivenkaapija","scientificName":"Tinodes waeneri","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1758)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231800","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAB9068","BOLD:AAE7348"],"publicRecords":64,"specimens":77,"barcodes":40},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289718/Tinodes_waeneri_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289695/Cyrnus_trimaculatus_02.jpg","caption":"koiras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289695/Cyrnus_trimaculatus_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289695/Cyrnus_trimaculatus_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"koijurysäkäs","scientificName":"Cyrnus trimaculatus","scientificNameAuthorship":"(Curtis, 1834)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231824","bold":{"binCount":3,"bins":["BOLD:AAC9383","BOLD:AAD4594","BOLD:AAE2683"],"publicRecords":40,"specimens":54,"barcodes":25},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"koiras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289695/Cyrnus_trimaculatus_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"R.Siloaho","keywords":["Kuvapankki"],"author":"R.Siloaho","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289435/Athripsodes_cinereus_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289435/Athripsodes_cinereus_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289435/Athripsodes_cinereus_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC0-4.0","licenseFullname":"Creative Commons 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sorasarvekas","scientificName":"Athripsodes cinereus","scientificNameAuthorship":"(Curtis, 1834)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231975","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAI7977"],"publicRecords":69,"specimens":79,"barcodes":43},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC0-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289435/Athripsodes_cinereus_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"J. Tyllinen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"J. Tyllinen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289457/Mystacides_azurea_02.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289457/Mystacides_azurea_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289457/Mystacides_azurea_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"sinisarvekas","scientificName":"Mystacides azurea","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1761)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231980","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAB1494"],"publicRecords":14,"specimens":16,"barcodes":3},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289457/Mystacides_azurea_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Olli Pihlajamaa","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Olli Pihlajamaa","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289734/Sericostoma_personatum_01.jpg","caption":"Vaskisirvikäs","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289734/Sericostoma_personatum_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289734/Sericostoma_personatum_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"vaskisirvikäs","scientificName":"Sericostoma personatum","scientificNameAuthorship":"(Kirby & Spence, 1826)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231952","bold":{"binCount":6,"bins":["BOLD:AAH9831","BOLD:AAJ7690","BOLD:AAM4952","BOLD:ABZ0751","BOLD:ACH0620","BOLD:ADF9205"],"publicRecords":280,"specimens":313,"barcodes":11},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"Vaskisirvikäs"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289734/Sericostoma_personatum_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"R.Siloaho","keywords":["Kuvapankki"],"author":"R.Siloaho","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289640/Molannodes_tinctus_02.jpg","caption":"Male( 16 mm)","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289640/Molannodes_tinctus_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289640/Molannodes_tinctus_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"mujukilvekäs","scientificName":"Molannodes tinctus","scientificNameAuthorship":"(Zetterstedt, 1840)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231962","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAD0031","BOLD:ABY1072","BOLD:ABY2853","BOLD:ABY7417","BOLD:ABZ1715"],"publicRecords":27,"specimens":46,"barcodes":17},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"en":"Male( 16 mm)"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289640/Molannodes_tinctus_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Esko Viitanen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Esko Viitanen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289450/Ceraclea_annulicornis_01.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289450/Ceraclea_annulicornis_01.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289450/Ceraclea_annulicornis_01_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"veikisarvekas","scientificName":"Ceraclea annulicornis","scientificNameAuthorship":"(Stephens, 1876)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231968","bold":{"binCount":5,"bins":["BOLD:AAA5429","BOLD:AAA5430","BOLD:ACF3504","BOLD:ACF5434","BOLD:AED7904"],"publicRecords":106,"specimens":111,"barcodes":88},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289450/Ceraclea_annulicornis_01_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Pentti Ketola","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Pentti Ketola","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289474/Oecetis_testacea_02.jpg","caption":"naaras","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289474/Oecetis_testacea_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289474/Oecetis_testacea_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"jurttasarvekas","scientificName":"Oecetis testacea","scientificNameAuthorship":"(Curtis, 1834)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231998","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAD7208"],"publicRecords":36,"specimens":48,"barcodes":27},"hasBold":true},"taxonDescriptionCaption":{"fi":"naaras"},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289474/Oecetis_testacea_02_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.171062/120621__1_Glyp_pell_120621_0039280_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.171062/120621__1_Glyp_pell_120621_0039280_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.171062/120621__1_Glyp_pell_120621_0039280_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"vällysirvikäs","scientificName":"Glyphotaelius pellucidus","scientificNameAuthorship":"(Retzius, 1783)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231905","bold":{"binCount":2,"bins":["BOLD:AAL5932","BOLD:AEA1286"],"publicRecords":64,"specimens":91,"barcodes":37},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.171062/120621__1_Glyp_pell_120621_0039280_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Esko Viitanen","keywords":["Kuvapankki"],"author":"Esko Viitanen","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.289632/Molanna_angustata_02.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.289632/Molanna_angustata_02.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289632/Molanna_angustata_02_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons erkännande, icke-kommersiell 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"harmokilvekäs","scientificName":"Molanna angustata","scientificNameAuthorship":"Curtis, 1834","taxonRank":"MX.species","id":"MX.231956","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAE1552"],"publicRecords":33,"specimens":40,"barcodes":20},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.289632/Molanna_angustata_02_thumb.jpg"}],"species":false,"observationCount":184676,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}