{"occurrences":[{"area":"ML.252","occurrenceCount":279,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.253","occurrenceCount":1343,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.254","occurrenceCount":1828,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.255","occurrenceCount":195,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.259","occurrenceCount":1025,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.263","occurrenceCount":984,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.265","occurrenceCount":887,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"},{"area":"ML.266","occurrenceCount":2313,"status":"MX.typeOfOccurrenceOccursBasedOnOccurrences"}],"parent":{"phylum":{"cursiveName":false,"vernacularName":"sienieläimet","scientificName":"Porifera","scientificNameAuthorship":"Grant, 1826","taxonRank":"MX.phylum","id":"MX.70012","hasBold":false},"genus":{"cursiveName":true,"scientificName":"Ephydatia","taxonRank":"MX.genus","id":"MX.70445","hasBold":false},"species":{"cursiveName":true,"vernacularName":"murtovesisieni","scientificName":"Ephydatia fluviatilis","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1759)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.70447","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAJ0256"],"publicRecords":22,"specimens":53,"barcodes":1},"hasBold":true},"domain":{"cursiveName":false,"vernacularName":"aitotumaiset","scientificName":"Eucarya","scientificNameAuthorship":"Whittaker & Margulis, 1978","taxonRank":"MX.domain","id":"MX.53761","hasBold":false},"family":{"cursiveName":false,"scientificName":"Spongillidae","taxonRank":"MX.family","id":"MX.70444","hasBold":false},"kingdom":{"cursiveName":false,"vernacularName":"eläimet","scientificName":"Animalia","scientificNameAuthorship":"Linnaeus, 1758","taxonRank":"MX.kingdom","id":"MX.37602","hasBold":false},"class":{"cursiveName":false,"vernacularName":"sarveispiisienet","scientificName":"Demospongiae","taxonRank":"MX.class","id":"MX.70439","hasBold":false},"order":{"cursiveName":false,"scientificName":"Spongillida","taxonRank":"MX.order","id":"MX.70443","hasBold":false}},"hasLatestRedListEvaluation":true,"scientificName":"Ephydatia fluviatilis","latestRedListStatusFinland":{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"},"hasChildren":false,"redListStatusesInFinland":[{"year":2019,"status":"MX.iucnLC"}],"descriptions":[{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"
Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin.
Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova. Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa.
Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
Merenlahdet, rannikko.
Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin. Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova.
Sienieläinten tarkka lajintunnistus tapahtuu tukirangan ja gemmuloiden spikuloiden (pylväsneulaset, megasclere, > 60 μm ja kudosneulaset, microsclere, <60 μm) mikroskooppisten rakenteiden avulla.
Ephydatia-suvun sienieläimiltä pienemmät kudosneulaset (microsclere) puuttuvat kokonaan.
Murtovesisienen (E. fluviatilis) suuret spikulat ovat sileitä mutta hiukan kaarevia, müllerinsienen (E. muelleri) useimmiten ryhmypintaisia.
Järvisienen suuret pylväsneulaset, ovat sileitä ja lähes suoria, kudosneulaset ryhmypintaisia.
Katso esim. Tiiu Roovere et al. (2006): Freshwater sponges in Estonia: genetic andmorphological identification
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Myös jokiympristöissä.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Kirjallisuuden mukaan murtovesisienellä gemmuloiden muodostus alkaa myöhemmin syksyllä kuin esim. müllerinsienellä.
Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merenlahdet, rannikko.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Tiiu Roovere et al. (2006): Freshwater sponges in Estonia: genetic and morphological identificationProc.
Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol., 2006, 55, 3, 216-227
http://www.kirj.ee/public/va_%20bo/bio-2006-3-3.pdf
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.297"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin.Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova. Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merenlahdet, rannikko.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"}],"id":"LA.432","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-306 Saariston ekologia - Pohjaeläimet"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin. Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova.
Sienieläinten tarkka lajintunnistus tapahtuu tukirangan ja gemmuloiden spikuloiden (pylväsneulaset, megasclere, > 60 μm ja kudosneulaset, microsclere, <60 μm) mikroskooppisten rakenteiden avulla.
Ephydatia-suvun sienieläimiltä pienemmät kudosneulaset (microsclere) puuttuvat kokonaan.
Murtovesisienen (E. fluviatilis) suuret spikulat ovat sileitä mutta hiukan kaarevia, müllerinsienen (E. muelleri) useimmiten ryhmypintaisia.
Järvisienen suuret pylväsneulaset, ovat sileitä ja lähes suoria, kudosneulaset ryhmypintaisia.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Myös jokiympristöissä.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Kirjallisuuden mukaan murtovesisienellä gemmuloiden muodostus alkaa myöhemmin syksyllä kuin esim. müllerinsienellä.
Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merenlahdet, rannikko.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Tiiu Roovere et al. (2006): Freshwater sponges in Estonia: genetic and morphological identification
Proc.Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol., 2006, 55, 3, 216-227
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.444"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin. Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova.
Sienieläinten tarkka lajintunnistus tapahtuu tukirangan ja gemmuloiden spikuloiden (pylväsneulaset, megasclere, > 60 μm ja kudosneulaset, microsclere, <60 μm) mikroskooppisten rakenteiden avulla.
Ephydatia-suvun sienieläimiltä pienemmät kudosneulaset (microsclere) puuttuvat kokonaan.
Murtovesisienen (E. fluviatilis) suuret spikulat ovat sileitä mutta hiukan kaarevia, müllerinsienen (E. muelleri) useimmiten ryhmypintaisia.
Järvisienen suuret pylväsneulaset, ovat sileitä ja lähes suoria, kudosneulaset ryhmypintaisia.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Myös jokiympristöissä.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Kirjallisuuden mukaan murtovesisienellä gemmuloiden muodostus alkaa myöhemmin syksyllä kuin esim. müllerinsienellä.
Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merenlahdet, rannikko.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Tiiu Roovere et al. (2006): Freshwater sponges in Estonia: genetic and morphological identification. — Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol. 55, 3, 216-227.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.453","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläintuntemus - Muut selkärangattomat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin. Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova.
Sienieläinten tarkka lajintunnistus tapahtuu tukirangan ja gemmuloiden spikuloiden (pylväsneulaset, megasclere, > 60 μm ja kudosneulaset, microsclere, <60 μm) mikroskooppisten rakenteiden avulla.
Ephydatia-suvun sienieläimiltä pienemmät kudosneulaset (microsclere) puuttuvat kokonaan.
Murtovesisienen (E. fluviatilis) suuret spikulat ovat sileitä mutta hiukan kaarevia, müllerinsienen (E. muelleri) useimmiten ryhmypintaisia.
Järvisienen suuret pylväsneulaset, ovat sileitä ja lähes suoria, kudosneulaset ryhmypintaisia.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Myös jokiympristöissä.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Kirjallisuuden mukaan murtovesisienellä gemmuloiden muodostus alkaa myöhemmin syksyllä kuin esim. müllerinsienellä.
Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merenlahdet, rannikko.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Tiiu Roovere et al. (2006): Freshwater sponges in Estonia: genetic and morphological identification. — Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol. 55, 3, 216-227.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.548","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus - Muut selkärangattomat"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin. Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova.
Sienieläinten tarkka lajintunnistus tapahtuu tukirangan ja gemmuloiden spikuloiden (pylväsneulaset, megasclere, > 60 μm ja kudosneulaset, microsclere, <60 μm) mikroskooppisten rakenteiden avulla.
Ephydatia-suvun sienieläimiltä pienemmät kudosneulaset (microsclere) puuttuvat kokonaan.
Murtovesisienen (E. fluviatilis) suuret spikulat ovat sileitä mutta hiukan kaarevia, müllerinsienen (E. muelleri) useimmiten ryhmypintaisia.
Järvisienen suuret pylväsneulaset, ovat sileitä ja lähes suoria, kudosneulaset ryhmypintaisia.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Myös jokiympristöissä.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Kirjallisuuden mukaan murtovesisienellä gemmuloiden muodostus alkaa myöhemmin syksyllä kuin esim. müllerinsienellä.
Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merenlahdet, rannikko.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Tiiu Roovere et al. (2006): Freshwater sponges in Estonia: genetic and morphological identification. — Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol. 55, 3, 216-227.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.651"},{"groups":[{"variables":[{"variable":"MX.descriptionText","title":"Yleiskuvaus","content":"Runkokuntia muodostava, murtovedessä esiintyvä sienieläin. Runkokunta on pehmeän huokoinen, epäsäännöllisen muotoinen, harmahtava tai kellanrusehtava, joskus symbionttisten levien vihertäväksi värjäämä. Koko ja muoto vaihtelevat kasvualustan mukaan. Värin ja muodon vaihtelun vuoksi määrittäminen on epävarmaa. Sienieläimistä on mikroskoopilla havaittavissa piineulasia, spikuloita, jotka toimivat eläimen tukirankana ja joiden muotoon lajinmääritys perustuu
"},{"variable":"MX.identificationText","title":"Tunnistaminen","content":"Murtovesisieni ei haaro ja on väriltään harmahtava tai kellanruskea, ei vihreä. Sen muoto ja väri kuitenkin vaihtelevat, mikä tekee määrityksestä epävarmaa.
Sisävesissä esiintyvä järvisieni (Spongilla lacustris) on yleensä väriltään kellertävä tai vihreä ja haarova.
Sienieläinten tarkka lajintunnistus tapahtuu tukirangan ja gemmuloiden spikuloiden (pylväsneulaset, megasclere, > 60 μm ja kudosneulaset, microsclere, <60 μm) mikroskooppisten rakenteiden avulla.
Ephydatia-suvun sienieläimiltä pienemmät kudosneulaset (microsclere) puuttuvat kokonaan.
Murtovesisienen (E. fluviatilis) suuret spikulat ovat sileitä mutta hiukan kaarevia, müllerinsienen (E. muelleri) useimmiten ryhmypintaisia.
Järvisienen suuret pylväsneulaset, ovat sileitä ja lähes suoria, kudosneulaset ryhmypintaisia.
"}],"title":"Yleistä","group":"MX.SDVG1"},{"variables":[{"variable":"MX.distributionFinland","title":"Levinneisyys Suomessa","content":"Merialueella vähäsuolaisissa rantavesissä, yleinen.
"},{"variable":"MX.originAndDistributionText","title":"Alkuperä ja yleislevinneisyys","content":"Esiintyy Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Myös jokiympristöissä.
"}],"title":"Levinneisyys","group":"MX.SDVG2"},{"variables":[{"variable":"MX.lifeCycle","title":"Elinkierto","content":"Laji lisääntyy enimmäkseen suvuttomasti suojattujen lepoasteiden, gemmuloiden avulla. Nämä toimivat myös talvehtimisasteina ja ovat lajille tunnusomaisia. Kirjallisuuden mukaan murtovesisienellä gemmuloiden muodostus alkaa myöhemmin syksyllä kuin esim. müllerinsienellä.
Gemmulat muodostavat kesän tullen uusia runkokuntia. Kykenee myös suvulliseen lisääntymiseen siittiöiden ja munasolujen avulla.
"},{"variable":"MX.behaviour","title":"Elintavat","content":"Murtovesisieni on muiden sienieläinten tavoin alustaan kiinnittynyt ja paikoillaan pysyvä eli sessiili. Kiinnittyy esimerkiksi kallioon, kiviin, kasveihin, rakkolevään ja erilaisiin rakenteisiin. Suodattaa planktonista koostuvan ravintonsa vedestä muiden sienieläinten tavoin.
"}],"title":"Elinkaari ja elintavat","group":"MX.SDVG4"},{"variables":[{"variable":"MX.habitat","title":"Elinympäristö","content":"Merenlahdet, rannikko.
"}],"title":"Ekologia","group":"MX.SDVG5"},{"variables":[{"variable":"MX.miscText","title":"Lisätiedot","content":"Tiiu Roovere et al. (2006): Freshwater sponges in Estonia: genetic and morphological identification. — Proc. Estonian Acad. Sci. Biol. Ecol. 55, 3, 216-227.
"}],"title":"Lisätietoja","group":"MX.SDVG10"}],"id":"LA.664","title":"Pinkka oppimisympäristö: BIO-103 Eliöiden monimuotoisuus: eläimet - Muut selkärangattomat"}],"originalPublications":["MP.221"],"anyHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi"],"informalTaxonGroups":["MVL.41","MVL.521"],"qname":"MX.70447","id":"MX.70447","scientificNameDisplayName":"Ephydatia fluviatilis","occurrenceCountInvasiveFinland":0,"sensitive":false,"bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAJ0256"],"publicRecords":22,"specimens":53,"barcodes":1},"autoNonWild":false,"redListEvaluationGroups":["MVL.1044","MVL.943"],"taxonExpert":["MA.39"],"parentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.70012","MX.70439","MX.70443","MX.70444","MX.70445","MX.70447"],"observationCountInvasiveFinland":0,"taxonomicOrder":74254,"hasBold":true,"parents":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.70012","MX.70439","MX.70443","MX.70444","MX.70445"],"countOfSpecies":1,"stableInFinland":true,"scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1759)","taxonRank":"MX.species","occurrenceInFinlandPublications":["MP.344"],"hiddenTaxon":false,"cursiveName":true,"vernacularName":"murtovesisieni","hasMultimedia":true,"invasiveSpecies":false,"countOfFinnishSpecies":1,"nameAccordingTo":"MR.1","taxonEditor":["MA.39"],"occurrenceCountFinland":8854,"typeOfOccurrenceInFinland":["MX.typeOfOccurrenceStablePopulation"],"taxonSets":["MX.taxonSetSykeMacrozoobenthos"],"nonHiddenParentsIncludeSelf":["MX.37600","MX.53761","MX.37602","MX.70012","MX.70439","MX.70443","MX.70444","MX.70445","MX.70447"],"observationCountFinland":8854,"occurrenceCount":8943,"primaryHabitatSearchStrings":["MKV.habitatV","MKV.habitatVi"],"finnishSpecies":true,"finnish":true,"multimedia":[{"copyrightOwner":"Essi Keskinen Metsähallitus","author":"Essi Keskinen Metsähallitus","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.101542/murtovesisieni_iso.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.101542/murtovesisieni_iso.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.101542/murtovesisieni_iso_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"murtovesisieni","scientificName":"Ephydatia fluviatilis","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1759)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.70447","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAJ0256"],"publicRecords":22,"specimens":53,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.101542/murtovesisieni_iso_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Anders Albrecht","author":"Anders Albrecht","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.131688/Ephydatia_fluviatilis_140726_1112140_Anders_Albrecht.JPG","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.131688/Ephydatia_fluviatilis_140726_1112140_Anders_Albrecht_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.131688/Ephydatia_fluviatilis_140726_1112140_Anders_Albrecht_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"murtovesisieni","scientificName":"Ephydatia fluviatilis","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1759)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.70447","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAJ0256"],"publicRecords":22,"specimens":53,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.131688/Ephydatia_fluviatilis_140726_1112140_Anders_Albrecht_thumb.jpg"},{"copyrightOwner":"Noora Hellén","author":"Noora Hellén","fullURL":"https://image.laji.fi/MM.71285/ephydatia_fluviatilis.jpg","largeURL":"https://image.laji.fi/MM.71285/ephydatia_fluviatilis_large.jpg","source":"default","squareThumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.71285/ephydatia_fluviatilis_square.jpg","primaryForTaxon":false,"licenseAbbreviation":"CC-BY-NC-SA-4.0","licenseFullname":"Creative Commons Nimeä Ei-Kaupallinen Jaa-Samoin 4.0","sortOrder":2147483647,"taxon":{"cursiveName":true,"vernacularName":"murtovesisieni","scientificName":"Ephydatia fluviatilis","scientificNameAuthorship":"(Linnaeus, 1759)","taxonRank":"MX.species","id":"MX.70447","bold":{"binCount":1,"bins":["BOLD:AAJ0256"],"publicRecords":22,"specimens":53,"barcodes":1},"hasBold":true},"licenseId":"MZ.intellectualRightsCC-BY-NC-SA-4.0","thumbnailURL":"https://image.laji.fi/MM.71285/ephydatia_fluviatilis_thumb.jpg"}],"primaryHabitat":{"habitat":"MKV.habitatVi","id":"MKV.411084","order":0},"species":true,"observationCount":8943,"occurrenceInFinland":"MX.occurrenceInFinlandPublished","hasParent":true,"hasDescriptions":true,"intellectualRights":"MZ.intellectualRightsCC-BY-4.0"}