<p>Mykorrhizasvamp. I fuktiga barr- och blandskogar. Mycket allmän i hela landet.</p> <p>Mellanstor till stor gråskiftande riska. Hatt till en början välvd, senare med intryckt mitt, slät, slemmig som fuktig, glänsande som torr. Hattens ovansida violettgrå, ljusnar med åldern, på ytan mörkare zoner eller fläckar. Skivor rätt tätt, vidvuxna eller nedlöpande, vita som unga, senare gulbrunaktiga. Fot ofta bredare i mitten, ihålig, vit, klibbig som fuktig. Kött skört och vitt. Mjölksaft vitt, då det torkar grönskiftande, smak brännande skarp.</p> <p>LAKKI on violetinharmaa, pinnalla on aluksi tummempia vyöhykkeitä tai laikkuja, vanhana lakki haalistuu vaaleaksi. Märkänä lakki on hyvin limainen, kuivana kiiltävä. Lakki on aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, myöhemmin keskeltä jopa suppilomaisesti kuopalla. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävät ja tiheässä. JALKA on ontto ja usein keskeltä pullea. Valkea jalka on pitkä ja vankka sekä limapintainen. MALTO on paksua, valkoista ja helposti murtuvaa. Maitiaisneste on valkoista, mutta vihertyy kuivuessaan. MAKU on hitaasti kirpeä.</p> <p>Kasvaa tuoreissa, kosteissa havu- ja lehtimetsissä sekä korvissa. Esiintyy myös tunturikoivikoissa ja jopa paljakalla elokuusta syyskuulle.</p> <p>Efter kokning bra matsvamp. Handelssvamp.</p> <p>Efter kokning bra matsvamp. Handelssvamp.</p> <p>On ainakin koivujen ja kuusen mykorritsasieni.</p> <p>Mellanstor till stor gråskiftande riska. Hatt till en början välvd, senare med intryckt mitt, slät, slemmig som fuktig, glänsande som torr. Hattens ovansida violettgrå, ljusnar med åldern, på ytan mörkare zoner eller fläckar. Skivor rätt tätt, vidvuxna eller nedlöpande, vita som unga, senare gulbrunaktiga. Fot ofta bredare i mitten, ihålig, vit, klibbig som fuktig. Kött skört och vitt. Mjölksaft vitt, då det torkar grönskiftande, smak brännande skarp.</p> <p>Mellanstor till stor gråskiftande riska. Hatt till en början välvd, senare med intryckt mitt, slät, slemmig som fuktig, glänsande som torr. Hattens ovansida violettgrå, ljusnar med åldern, på ytan mörkare zoner eller fläckar. Skivor rätt tätt, vidvuxna eller nedlöpande, vita som unga, senare gulbrunaktiga. Fot ofta bredare i mitten, ihålig, vit, klibbig som fuktig. Kött skört och vitt. Mjölksaft vitt, då det torkar grönskiftande, smak brännande skarp.</p> <p>Haaparousku on kookas violetinharmaa rousku, joka on kostealla säällä hyvin limainen. Malto on paksu ja jalka on ontto. Maitiaisneste on valkoista.</p> <p>LAKKI on violetinharmaa, pinnalla on aluksi tummempia vyöhykkeitä tai laikkuja, vanhana lakki haalistuu vaaleaksi. Märkänä lakki on hyvin limainen, kuivana kiiltävä. Lakki on aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, myöhemmin keskeltä jopa suppilomaisesti kuopalla. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävät ja tiheässä. JALKA on ontto ja usein keskeltä pullea. Valkea jalka on pitkä ja vankka sekä limapintainen. MALTO on paksua, valkoista ja helposti murtuvaa. Maitiaisneste on valkoista, mutta vihertyy kuivuessaan. MAKU on hitaasti kirpeä.</p> <p>Haaparousku on kookas violetinharmaa rousku, joka on kostealla säällä hyvin limainen. Malto on paksu ja jalka on ontto. Maitiaisneste on valkoista.</p> <p>On ainakin koivujen ja kuusen mykorritsasieni.</p> <p>Haaparousku on kookas violetinharmaa rousku, joka on kostealla säällä hyvin limainen. Malto on paksu ja jalka on ontto. Maitiaisneste on valkoista.</p> <p>On ainakin koivujen ja kuusen mykorritsasieni.</p> <p>On ainakin koivujen ja kuusen mykorritsasieni.</p> <p>Itiöt ovat 8–9 x 6,5–7 um, soikeahkoja – pyöreähköjä, pintakuvio on korkea, harju- ja verkkomainen, amyloidi.</p> <p>Efter kokning bra matsvamp. Handelssvamp.</p> <p>Kauppasienilaji. Haaparousku on yksi maamme eniten käytetyistä ruokasienilajeista. Sitä on keitettävä noin 5 minuuttia kirpeän maun poistamiseksi. Keitettyjen sienten lievä vihertyminen on normaali maitiaisnesteen värimuutos. Keitetyt sienet voi säilöä pakastamalla tai suolaamalla ja ne sopivat sellaisenaan monenlaisiin sieniruokiin. </p><p>Samannäköisiä rouskulajeja on useita, kaikki ovat syötäviä. </p><p>NURMIROUSKU (L. flexuosus) eroaa haaparouskusta kuivahkon lakin pinnan, harvempien helttojen, täyteisen jalan ja polttavan kirpeän maun avulla. Nurmirousku on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu kohti pohjoista. </p><p>POHJANROUSKU (L. subcircellatus) on harvinaisehko, pohjoispainotteinen. Sen jalka on täyteinen, heltat melko värikkäät, ruskehtavan kellanharmaat. Maku on täysin mieto. Maitiaisneste on vetisenvalkoista eikä muuta väriään. </p><p>Haaparouskua pienempiä, koko maassa yleisiä, harmaita rouskulajeja ovat mm. KORPIROUSKU (L. uvidus), HARMAAROUSKU (L. vietus), VIITAPALSAMIROUSKU (L. glyciosmus) ja KANGASPALSAMIROUSKU (L. mammosus). Ne erottuvat haaparouskusta mm. maitiaisnesteen värimuutosten, hajun, ekologian ja/tai kuivahkon lakin pinnan avulla.</p><p>Aiemmin haaparouskusta on erotettu, Lactarius utilis Weinm. (Fr.), mutta ei ole varmaa, onko tällaista lajia olemassa (ainakaan Pohjoismaissa).</p> <p>Kasvaa tuoreissa, kosteissa havu- ja lehtimetsissä sekä korvissa. Esiintyy myös tunturikoivikoissa ja jopa paljakalla elokuusta syyskuulle.</p> <p>Mykorrhizasvamp. I fuktiga barr- och blandskogar. Mycket allmän i hela landet.</p> <p>Mellanstor till stor gråskiftande riska. Hatt till en början välvd, senare med intryckt mitt, slät, slemmig som fuktig, glänsande som torr. Hattens ovansida violettgrå, ljusnar med åldern, på ytan mörkare zoner eller fläckar. Skivor rätt tätt, vidvuxna eller nedlöpande, vita som unga, senare gulbrunaktiga. Fot ofta bredare i mitten, ihålig, vit, klibbig som fuktig. Kött skört och vitt. Mjölksaft vitt, då det torkar grönskiftande, smak brännande skarp.</p> <p>Kauppasienilaji. Haaparousku on yksi maamme eniten käytetyistä ruokasienilajeista. Sitä on keitettävä noin 5 minuuttia kirpeän maun poistamiseksi. Keitettyjen sienten lievä vihertyminen on normaali maitiaisnesteen värimuutos. Keitetyt sienet voi säilöä pakastamalla tai suolaamalla ja ne sopivat sellaisenaan monenlaisiin sieniruokiin. </p><p>Samannäköisiä rouskulajeja on useita, kaikki ovat syötäviä. </p><p>NURMIROUSKU (L. flexuosus) eroaa haaparouskusta kuivahkon lakin pinnan, harvempien helttojen, täyteisen jalan ja polttavan kirpeän maun avulla. Nurmirousku on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu kohti pohjoista. </p><p>POHJANROUSKU (L. subcircellatus) on harvinaisehko, pohjoispainotteinen. Sen jalka on täyteinen, heltat melko värikkäät, ruskehtavan kellanharmaat. Maku on täysin mieto. Maitiaisneste on vetisenvalkoista eikä muuta väriään. </p><p>Haaparouskua pienempiä, koko maassa yleisiä, harmaita rouskulajeja ovat mm. KORPIROUSKU (L. uvidus), HARMAAROUSKU (L. vietus), VIITAPALSAMIROUSKU (L. glyciosmus) ja KANGASPALSAMIROUSKU (L. mammosus). Ne erottuvat haaparouskusta mm. maitiaisnesteen värimuutosten, hajun, ekologian ja/tai kuivahkon lakin pinnan avulla.</p><p>Aiemmin haaparouskusta on erotettu, Lactarius utilis Weinm. (Fr.), mutta ei ole varmaa, onko tällaista lajia olemassa (ainakaan Pohjoismaissa).</p> <p>Mellanstor till stor gråskiftande riska. Hatt till en början välvd, senare med intryckt mitt, slät, slemmig som fuktig, glänsande som torr. Hattens ovansida violettgrå, ljusnar med åldern, på ytan mörkare zoner eller fläckar. Skivor rätt tätt, vidvuxna eller nedlöpande, vita som unga, senare gulbrunaktiga. Fot ofta bredare i mitten, ihålig, vit, klibbig som fuktig. Kött skört och vitt. Mjölksaft vitt, då det torkar grönskiftande, smak brännande skarp.</p> <p>Mykorrhizasvamp. I fuktiga barr- och blandskogar. Mycket allmän i hela landet.</p> <p>Mykorrhizasvamp. I fuktiga barr- och blandskogar. Mycket allmän i hela landet.</p> <p>LAKKI on violetinharmaa, pinnalla on aluksi tummempia vyöhykkeitä tai laikkuja, vanhana lakki haalistuu vaaleaksi. Märkänä lakki on hyvin limainen, kuivana kiiltävä. Lakki on aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, myöhemmin keskeltä jopa suppilomaisesti kuopalla. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävät ja tiheässä. JALKA on ontto ja usein keskeltä pullea. Valkea jalka on pitkä ja vankka sekä limapintainen. MALTO on paksua, valkoista ja helposti murtuvaa. Maitiaisneste on valkoista, mutta vihertyy kuivuessaan. MAKU on hitaasti kirpeä.</p> haaparousku <p>Kauppasienilaji. Haaparousku on yksi maamme eniten käytetyistä ruokasienilajeista. Sitä on keitettävä noin 5 minuuttia kirpeän maun poistamiseksi. Keitettyjen sienten lievä vihertyminen on normaali maitiaisnesteen värimuutos. Keitetyt sienet voi säilöä pakastamalla tai suolaamalla ja ne sopivat sellaisenaan monenlaisiin sieniruokiin. </p><p>Samannäköisiä rouskulajeja on useita, kaikki ovat syötäviä. </p><p>NURMIROUSKU (L. flexuosus) eroaa haaparouskusta kuivahkon lakin pinnan, harvempien helttojen, täyteisen jalan ja polttavan kirpeän maun avulla. Nurmirousku on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu kohti pohjoista. </p><p>POHJANROUSKU (L. subcircellatus) on harvinaisehko, pohjoispainotteinen. Sen jalka on täyteinen, heltat melko värikkäät, ruskehtavan kellanharmaat. Maku on täysin mieto. Maitiaisneste on vetisenvalkoista eikä muuta väriään. </p><p>Haaparouskua pienempiä, koko maassa yleisiä, harmaita rouskulajeja ovat mm. KORPIROUSKU (L. uvidus), HARMAAROUSKU (L. vietus), VIITAPALSAMIROUSKU (L. glyciosmus) ja KANGASPALSAMIROUSKU (L. mammosus). Ne erottuvat haaparouskusta mm. maitiaisnesteen värimuutosten, hajun, ekologian ja/tai kuivahkon lakin pinnan avulla.</p><p>Aiemmin haaparouskusta on erotettu, Lactarius utilis Weinm. (Fr.), mutta ei ole varmaa, onko tällaista lajia olemassa (ainakaan Pohjoismaissa).</p> <p>LAKKI on violetinharmaa, pinnalla on aluksi tummempia vyöhykkeitä tai laikkuja, vanhana lakki haalistuu vaaleaksi. Märkänä lakki on hyvin limainen, kuivana kiiltävä. Lakki on aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, myöhemmin keskeltä jopa suppilomaisesti kuopalla. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävät ja tiheässä. JALKA on ontto ja usein keskeltä pullea. Valkea jalka on pitkä ja vankka sekä limapintainen. MALTO on paksua, valkoista ja helposti murtuvaa. Maitiaisneste on valkoista, mutta vihertyy kuivuessaan. MAKU on hitaasti kirpeä.</p> <p>Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).</p> <p>Kauppasienilaji. Haaparousku on yksi maamme eniten käytetyistä ruokasienilajeista. Sitä on keitettävä noin 5 minuuttia kirpeän maun poistamiseksi. Keitettyjen sienten lievä vihertyminen on normaali maitiaisnesteen värimuutos. Keitetyt sienet voi säilöä pakastamalla tai suolaamalla ja ne sopivat sellaisenaan monenlaisiin sieniruokiin. </p><p>Samannäköisiä rouskulajeja on useita, kaikki ovat syötäviä. </p><p>NURMIROUSKU (L. flexuosus) eroaa haaparouskusta kuivahkon lakin pinnan, harvempien helttojen, täyteisen jalan ja polttavan kirpeän maun avulla. Nurmirousku on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu kohti pohjoista. </p><p>POHJANROUSKU (L. subcircellatus) on harvinaisehko, pohjoispainotteinen. Sen jalka on täyteinen, heltat melko värikkäät, ruskehtavan kellanharmaat. Maku on täysin mieto. Maitiaisneste on vetisenvalkoista eikä muuta väriään. </p><p>Haaparouskua pienempiä, koko maassa yleisiä, harmaita rouskulajeja ovat mm. KORPIROUSKU (L. uvidus), HARMAAROUSKU (L. vietus), VIITAPALSAMIROUSKU (L. glyciosmus) ja KANGASPALSAMIROUSKU (L. mammosus). Ne erottuvat haaparouskusta mm. maitiaisnesteen värimuutosten, hajun, ekologian ja/tai kuivahkon lakin pinnan avulla.</p><p>Aiemmin haaparouskusta on erotettu, Lactarius utilis Weinm. (Fr.), mutta ei ole varmaa, onko tällaista lajia olemassa (ainakaan Pohjoismaissa).</p> <p>Mellanstor till stor gråskiftande riska. Hatt till en början välvd, senare med intryckt mitt, slät, slemmig som fuktig, glänsande som torr. Hattens ovansida violettgrå, ljusnar med åldern, på ytan mörkare zoner eller fläckar. Skivor rätt tätt, vidvuxna eller nedlöpande, vita som unga, senare gulbrunaktiga. Fot ofta bredare i mitten, ihålig, vit, klibbig som fuktig. Kött skört och vitt. Mjölksaft vitt, då det torkar grönskiftande, smak brännande skarp.</p> <p>Mykorrhizasvamp. I fuktiga barr- och blandskogar. Mycket allmän i hela landet.</p> true <p>Kasvaa tuoreissa, kosteissa havu- ja lehtimetsissä sekä korvissa. Esiintyy myös tunturikoivikoissa ja jopa paljakalla elokuusta syyskuulle.</p> <p>Haaparousku on kookas violetinharmaa rousku, joka on kostealla säällä hyvin limainen. Malto on paksu ja jalka on ontto. Maitiaisneste on valkoista.</p> <p>On ainakin koivujen ja kuusen mykorritsasieni.</p> <p>Haaparousku on kookas violetinharmaa rousku, joka on kostealla säällä hyvin limainen. Malto on paksu ja jalka on ontto. Maitiaisneste on valkoista.</p> <p>Itiöt ovat 8–9 x 6,5–7 um, soikeahkoja – pyöreähköjä, pintakuvio on korkea, harju- ja verkkomainen, amyloidi.</p> <p>Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).</p> <p>Kauppasienilaji. Haaparousku on yksi maamme eniten käytetyistä ruokasienilajeista. Sitä on keitettävä noin 5 minuuttia kirpeän maun poistamiseksi. Keitettyjen sienten lievä vihertyminen on normaali maitiaisnesteen värimuutos. Keitetyt sienet voi säilöä pakastamalla tai suolaamalla ja ne sopivat sellaisenaan monenlaisiin sieniruokiin. </p><p>Samannäköisiä rouskulajeja on useita, kaikki ovat syötäviä. </p><p>NURMIROUSKU (L. flexuosus) eroaa haaparouskusta kuivahkon lakin pinnan, harvempien helttojen, täyteisen jalan ja polttavan kirpeän maun avulla. Nurmirousku on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu kohti pohjoista. </p><p>POHJANROUSKU (L. subcircellatus) on harvinaisehko, pohjoispainotteinen. Sen jalka on täyteinen, heltat melko värikkäät, ruskehtavan kellanharmaat. Maku on täysin mieto. Maitiaisneste on vetisenvalkoista eikä muuta väriään. </p><p>Haaparouskua pienempiä, koko maassa yleisiä, harmaita rouskulajeja ovat mm. KORPIROUSKU (L. uvidus), HARMAAROUSKU (L. vietus), VIITAPALSAMIROUSKU (L. glyciosmus) ja KANGASPALSAMIROUSKU (L. mammosus). Ne erottuvat haaparouskusta mm. maitiaisnesteen värimuutosten, hajun, ekologian ja/tai kuivahkon lakin pinnan avulla.</p><p>Aiemmin haaparouskusta on erotettu, Lactarius utilis Weinm. (Fr.), mutta ei ole varmaa, onko tällaista lajia olemassa (ainakaan Pohjoismaissa).</p> 82 <p>Itiöt ovat 8–9 x 6,5–7 um, soikeahkoja – pyöreähköjä, pintakuvio on korkea, harju- ja verkkomainen, amyloidi.</p> skogsriska <p>Efter kokning bra matsvamp. Handelssvamp.</p> <p>Kauppasienilaji. Haaparousku on yksi maamme eniten käytetyistä ruokasienilajeista. Sitä on keitettävä noin 5 minuuttia kirpeän maun poistamiseksi. Keitettyjen sienten lievä vihertyminen on normaali maitiaisnesteen värimuutos. Keitetyt sienet voi säilöä pakastamalla tai suolaamalla ja ne sopivat sellaisenaan monenlaisiin sieniruokiin. </p><p>Samannäköisiä rouskulajeja on useita, kaikki ovat syötäviä. </p><p>NURMIROUSKU (L. flexuosus) eroaa haaparouskusta kuivahkon lakin pinnan, harvempien helttojen, täyteisen jalan ja polttavan kirpeän maun avulla. Nurmirousku on yleinen Etelä-Suomessa, mutta harvinaistuu kohti pohjoista. </p><p>POHJANROUSKU (L. subcircellatus) on harvinaisehko, pohjoispainotteinen. Sen jalka on täyteinen, heltat melko värikkäät, ruskehtavan kellanharmaat. Maku on täysin mieto. Maitiaisneste on vetisenvalkoista eikä muuta väriään. </p><p>Haaparouskua pienempiä, koko maassa yleisiä, harmaita rouskulajeja ovat mm. KORPIROUSKU (L. uvidus), HARMAAROUSKU (L. vietus), VIITAPALSAMIROUSKU (L. glyciosmus) ja KANGASPALSAMIROUSKU (L. mammosus). Ne erottuvat haaparouskusta mm. maitiaisnesteen värimuutosten, hajun, ekologian ja/tai kuivahkon lakin pinnan avulla.</p><p>Aiemmin haaparouskusta on erotettu, Lactarius utilis Weinm. (Fr.), mutta ei ole varmaa, onko tällaista lajia olemassa (ainakaan Pohjoismaissa).</p> <p>Mykorrhizasvamp. I fuktiga barr- och blandskogar. Mycket allmän i hela landet.</p> <p>LAKKI on violetinharmaa, pinnalla on aluksi tummempia vyöhykkeitä tai laikkuja, vanhana lakki haalistuu vaaleaksi. Märkänä lakki on hyvin limainen, kuivana kiiltävä. Lakki on aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, myöhemmin keskeltä jopa suppilomaisesti kuopalla. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävät ja tiheässä. JALKA on ontto ja usein keskeltä pullea. Valkea jalka on pitkä ja vankka sekä limapintainen. MALTO on paksua, valkoista ja helposti murtuvaa. Maitiaisneste on valkoista, mutta vihertyy kuivuessaan. MAKU on hitaasti kirpeä.</p> <p>Haaparousku on kookas violetinharmaa rousku, joka on kostealla säällä hyvin limainen. Malto on paksu ja jalka on ontto. Maitiaisneste on valkoista.</p> <p>Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).</p> <p>Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).</p> <p>Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).</p> <p>Hyvin yleinen koko Suomessa (LC).</p> <p>Efter kokning bra matsvamp. Handelssvamp.</p> <p>Itiöt ovat 8–9 x 6,5–7 um, soikeahkoja – pyöreähköjä, pintakuvio on korkea, harju- ja verkkomainen, amyloidi.</p> <p>Itiöt ovat 8–9 x 6,5–7 um, soikeahkoja – pyöreähköjä, pintakuvio on korkea, harju- ja verkkomainen, amyloidi.</p> <p>Kasvaa tuoreissa, kosteissa havu- ja lehtimetsissä sekä korvissa. Esiintyy myös tunturikoivikoissa ja jopa paljakalla elokuusta syyskuulle.</p> <p>Efter kokning bra matsvamp. Handelssvamp.</p> <p>Kasvaa tuoreissa, kosteissa havu- ja lehtimetsissä sekä korvissa. Esiintyy myös tunturikoivikoissa ja jopa paljakalla elokuusta syyskuulle.</p> <p>Kasvaa tuoreissa, kosteissa havu- ja lehtimetsissä sekä korvissa. Esiintyy myös tunturikoivikoissa ja jopa paljakalla elokuusta syyskuulle.</p> <p>LAKKI on violetinharmaa, pinnalla on aluksi tummempia vyöhykkeitä tai laikkuja, vanhana lakki haalistuu vaaleaksi. Märkänä lakki on hyvin limainen, kuivana kiiltävä. Lakki on aluksi kupera, vanhemmiten laakeneva, myöhemmin keskeltä jopa suppilomaisesti kuopalla. HELTAT ovat valkoiset tai kellertävät ja tiheässä. JALKA on ontto ja usein keskeltä pullea. Valkea jalka on pitkä ja vankka sekä limapintainen. MALTO on paksua, valkoista ja helposti murtuvaa. Maitiaisneste on valkoista, mutta vihertyy kuivuessaan. MAKU on hitaasti kirpeä.</p> <p>On ainakin koivujen ja kuusen mykorritsasieni.</p> Lactarius trivialis <p>Itiöt ovat 8–9 x 6,5–7 um, soikeahkoja – pyöreähköjä, pintakuvio on korkea, harju- ja verkkomainen, amyloidi.</p> (Fr.:Fr.) Fr.