true <p>Yksi tummista soiden äärellä esiintyvistä <em>Somatochlora</em>-suvun kiiltokorentolajeista, jonka sukukypsien yksilöiden silmät ovat vihreät. Laji on levinnyt Euroopan ja Aasian kylmille alueille.&#xa0;</p> <p><strong>Lisätietoja Biologia-välilehdellä</strong></p> (Selys, 1840) fjälltrollslända <p>Aapakiiltokorento on boreomontaani laji, jota tavataan Euroopassa yhtäältä Fennoskandiassa ja toisaalta Keski-Euroopan vuoristoalueilla. Levinneisyysalue yltää lännessä Ranskan Alpeille ja idässä Japanin Hokkaidon saarelle.&#xa0;</p> <p>Miikka Friman / Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus (päivitetty 26.9.2023)</p> Somatochlora alpestris <p><strong>Billqvist, M., Andersson, D. & Bergendorff, C. 2019:</strong> Nordens trollsländor. Avium förlag, Stenåsa, Ruotsi.&#xa0;</p> <p><strong>Boudot, J.-P. 2015.</strong> <em>Somatochlora alpestris </em>(Selys, 1840)<em>. </em>Teoksessa: Boudot<em>,</em> J-P. & V. J. Kalkman (toim.), Atlas of the European dragonflies and damselflies. KNNV publishing, Alankomaat.&#xa0;</p> <p><strong>Dijkstra, K-D.B., A. Schröter & R. Lewington. 2020:</strong>&#xa0;Field Guide to the Dragonflies of Britain and Europe. 2. uudistettu painos. Bloomsbury publishing, Lontoo, UK.&#xa0;</p> <p><strong>Karjalainen, S. 2010:</strong> Suomen sudenkorennot. 2. uudistettu painos. Tammi, Helsinki.&#xa0;</p> <p>Aapakiiltokorento. Korentowiki. www.sudenkorento.fi/kwiki/Aapakiiltokorento. Päivitetty 12.11.2017.</p> <p>Laji lisääntyy varsinkin rimpien ja suo-ojien äärellä. Pohjoisessa lajia on havaittu myös rantaluhdilla ja rahkasammalreunaisilla suolammilla. Etäämmällä lisääntymispaikoista yksilöitä on tavattu esimerkiksi pieniltä metsäaukeilta ja avosoiden laitamilta.&#xa0;</p> <p>Suomessa esiintyminen painottuu pohjoiseen, mutta laji on levinnyt harvinaisena miltei koko maahan. Levinneisyysalue ei kuitenkaan yllä Ahvenanmaalle ja pääosaan eteläisimpiä rannikkoseutuja.&#xa0;</p> SOMALP <p>Ruumis: 45–50 mm</p> <p>Takasiipi: 30–34 mm</p> <p>Tumma ja suhteellisen karvainen kiiltokorentolaji, jonka naaman sivuilla on pienet keltaiset täplät. Etusiiven tyven ja siipikolmion välinen solu on kahden poikkisuonen jakama.&#xa0;Vastaavasti myös takasiiven tyven ja siipikolmion välissä on kaksi poikkisuonta. Membranule on vaalea tai (etenkin koiraalla) ruskehtava. Pterostigman väri vaihtelee vaaleanruskeasta mustaan. Takaruumiin toisen ja kolmannen jaokkeen välissä on vaalea rengas.</p> <p>Koiraan perälisäkkeet ovat kulmikkaat.</p> <p>Naaraan valvulassa ei alapuolelta katsoen ole selvästi erottuvaa uurretta. Munanasettimen suojus on voimakkaammin ulkoneva kuin tundrakiiltokorennolla (<em>Somatochlora sahlbergi</em>).&#xa0;</p> aapakiiltokorento